Keskustelut universaalista ansioturvasta

Ajatustenvaihto muuttaa työttömyysturvajärjestelmää alkoi jo vuonna 2015. Mm. kansanedustaja Elina Lepomäki ehdotti, että työttömyyskassan jäsenyys, yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla tai yrittäjyys työttömänä eivät olisi jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamiselle.

Keväänä alkanut poikkeustilanne on innostanut poliitikkoja kyseenalaistamaan nykyistä järjestelmää uudestaan:

”Viimeistään menneen kevään olisi pitänyt herättää ihmiset siihen, ettei tämä järjestelmä ole oikeudenmukainen. Jopa kymmenettuhannet lomautetut ovat jääneet ilman ansioturvaa, koska eivät ole ymmärtäneet liittyä työttömyyskassaan. Eihän se näin voi mennä.” – Elina Lepomäki kertoo haastattelussa Helsingin sanomiin.

Lepomäki viittaa siihen, että työttömäksi jäädessään kassoihin kuulumattomat ovat oikeutettu ainoastaan perusturvaan, vaikka hekin maksavat lakisääteisiä työttömyysmaksuja.

Miten työttömyysturva toimii tällä hetkellä?

Valtio rahoittaa palkansaajan ansiopäivärahasta perusosan, työttömyyskassat 5,5 prosenttia ja työttömyysvakuutusrahasto loput. Työttömyysvakuutusrahaston varat koostuvat palkansaajien ja työnantajien työttömyysvaltuutusmaksuista. Toisin sanoin, mm. työttömyyskassojen jäsenet rahoittavat ansioturvaa maksamalla veroja, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja ja jäsenmaksua.

Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa vastaa peruspäivärahaa, jonka suuruus on määritelty työttömyysturvalaissa ja se on sidottu kansaneläkeindeksiin. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun kuukausipalkka on suurempi, kuin 95-kertainen perusosa (3 198€), ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta jo 20% (Finlex & TYJ).

Miten muutos universaalia ansiosidonnaista työttömyysturvaa kohti vaikuttaisi Helsingin Insinöörit HI ry:n jäseniin?

Verotustaso nousee ja etuuksien taso laskee

Keskusteluissa on arvioitu yleisen työttömyysturvavakuutuksen aiheuttavan lisäkustannuksia n. 250 miljoonaa euroa vuosittain. Kustannukset tulisi rahoittaa todennäköisesti korottamalla verotusta sekä laskemalla työttömyysetuuden määrää ja kestoa. Tämä tarkoittaisi keskivertoa paremmin tienaaville insinööreille verojen nousua. Koska ansioturvan tasoa pienempi tuloisilla ei voida enää paljon nykyisestä laskea, muutokset kohdennetaan korkeampien etuustasojen leikkaamiseen.

Palvelutaso heikkenee

Nykyisessä järjestelmässä työttömyyskassat tuntevat oman jäsenkuntansa, heidän työsuhteen ehdot, sopimukset sekä järjestelmät erittäin perusteellisesti. Kassojen jäsenet ovat puolestaan erittäin tyytyväisiä työttömyyskassojen palveluista.

Toisin olisi, jos ansioturvavakuutuksen toimeenpanisi vain yksi taho. KOKO:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi näkee, että ”yhden luukun periaate voisi aiheuttaa myös hakijoiden oikeusturvan kannalta epävarman tilanteen, <…> mikä voisi pahimmillaan aiheuttaa oikeudenmenetyksiä. Korkeasti koulutettujen osalta on vaara oikeudenmenetyksiin, koska palkkaustavat ja palvelusuhteen ehdot poikkeavat heillä muista työntekijäryhmistä”.

Tuleeko nykyistä järjestelmää muuttaa ollenkaan?

Universaali ansioturvavakuutus ei olisi ratkaisu tasavertaisempaan työttömyysturvaan.

KOKO:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi ehdottaa kirjoituksessaan, että ”työttömyysturvajärjestelmää pitää kehittää varmistaen, että lainsäädäntömme pysyy alati muuttuvan työelämän mukana. Esimerkiksi palkansaaja- ja yrittäjätyön yhdistäminen sekä freelancetyön huomioiminen eivät tällä hetkellä onnistu järjestelmässämme.”

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo väittää, että vain pieni osa työttömyyskassaan kuulumattomia ovat tietämättömiä kassojen hyödyistä. Monet eivät liity kassoihin tahallaan eri syistä. Sen sijaan että heikennetään työttömyyskassojen asemaa, Salo ehdottaa, että ”tulorekisteriin ilmoitettujen tulojen perustella ihmisille ruvetaan maksamaan automaattisesti eri tuet, jos tulotaso on liian alhainen, <…> näin säästyisi turhaa byrokratiaa ja työttömät voisivat keskittyä työnhakuun.

Mitä mieltä sinä olet universaalista ansioturvasta? Kerro meille mielipiteesi ”Mitä mieltä?”-osiolla tai keskustele aiheesta Facebookissa.

Teksti: Ekaterina Nikitina