Kilpailukykysopimuksen kuusi lisätyöminuuttia ja harmaat ylityöt

Suomalaisissa työmarkkinasopimuspöydissä on vuosina 2019–20 solmituissa työehtosopimuksessa järjestelmällisesti sovittu menettelyistä, joilla niin sanotun kilpailukykysopimuksen lisätyöaika on poistettu työehtoista. Kikysopimuksen lisätyöminuutit, noin kuusi minuuttia päivässä, oli riitaisen ja suurissa tavoitteissaan epäonnistuneen diplomi-insinööri Juha Sipilän johtaman viime vuosikymmenen lopun hallituksen näkyvimpiä tuloksia. Tuon edellishallituksen toteuttaman uudistuksen vaikutusaika suomalaisiin työmarkkinoihin jäi historiallisen lyhyeksi ja vaikutukseltaan vähäiseksi, jos sellaiseksi ei lasketa työmarkkinoiden neuvotteluilmapiirin tulehtumista. Kilpailukyvyn lisääminen työaikaa lisäämällä on jo sinänsä tuhoon tuomittu vääristynyt tavoite, sillä kilpailukykyä synnyttää työn tuottavuuden parantaminen, ei suinkaan olemassa olevien töiden teko aiempaa pidemmällä työajalla.

Kilpailukykysopimuksen kuudesta päivittäisestä lisätyöminuutista on työmarkkinoilla pidetty paljon ääntä, mutta vähemmän on ollut esillä toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden suuri ongelma ja helmasynti, harmaat ylityöt.

Etätyöskentelyssä on monissa firmoissa menettelynä, että työaikaa ei kirjata kellokorttijärjestelmiin, koska sitä ei voi nyt tehdä seinässä olevaan laitteeseen, eikä sitä usein tehdä kotona työpaikan tietokoneellekaan. Tässä uhkana on harmaiden ylitöiden yleistyminen etätyöskentelyn haittavaikutuksena. Työmatkoihin aiemmin käytettyä aikaa saatetaan nyt ottaa etätöissä työajaksi ja kotiolohuoneessa työskennellessä työajat saattavat monella venyä yli normaalien työaikojen, varsinkin kun lomautusuhat luovat pelkoja työyhteisöihin. Nyt yleistyvät siis harmaat ylityöt, eli epäviralliset ylityöt, jotka eivät näy missään, ja joista kertyneitä tunteja ei tallenneta minnekään, ja joita siten ei voi pitää vapaa-aikana eikä niistä saada palkkaakaan. Tällainen työpäivien liiallinen venyttäminen heikentää tuottavuutta osaltaan lisäten lomautusten ja irtisanomisten uhkaa.

Etätöitä suositellaan pääministeri Sanna Marinin tiedotteissa nyt vuoden 2020 keväällä jatkettavaksi yli kesän, ja etätöistä tulikin nyt suuri muutosajuri suomalaiseen työelämään. Etätöissä kotoa työtään jatkavat voivat kokea tämän mahdollisuutensa etuoikeutena, jonka vastapainoksi monet voivat haluta venyttää omaa työaikaansa.

Harmaiden ylitöiden torjunnassa jokainen on eturintamassa. Jokainen voi omalta osaltaan torjua niitä pitämällä kiinni sovitusta työajasta. Samalla tulee lisänneeksi omaa työhyvinvointiaan työn ja vapaa-ajan tasapainon säilyttämisellä, suojelluksi omaa työpaikkaansa lomautukselta, ja estettyä tuntipalkkansa pienentymistä. Välttäkäämme siis harmaita ylitöitä!

Helsingissä 5.5.2020

Luottoukko