Koodaus kuuluu kaikille

Kaikki koodaa -kirja innostaa opettelemaan perustiedot it-alasta. Maria von Kügelgen (kuvassa vasemmalla) ja Vlada Laukkonen (oikealla) rohkaisevat erityisesti tyttöjä ja naisia tietotekniikan pariin. Jos softaa tekisivät muutkin kuin nuoret valkoiset miehet, siitä hyötyisi koko it-ala ja yhteiskunta.

Puu, alipuu, lehtisolmu, juurisolmu, vanhempi ja sisarukset.

Ei, kyse ei ole tietenkään puiden sukulaisuussuhteista, vaan tavoista järjestää tietoa.

Muun muassa tämä asia selviää Maria von Kügelgenin ja Vlada Laukkosen kirjasta Kaikki koodaa (Into 2020), luvusta, joka valottaa miten tietokone ajattelee. Kirja on käytännön opas ajankohtaisiin digitaitoihin. Siitä hyötyvät sekä ne, jotka haluavat ymmärtää alaa paremmin, että ne, jotka harkitsevat sillä töitä tai opintoja.

”Halusimme kertoa selkeästi kaikista niistä asioista, joiden tietämisestä olisi ollut meille itsellemme hyötyä, kun aloimme perehtyä it-alaan”, Laukkonen huomauttaa.

Web designer ja digiviestintäsuunnittelija Vlada Laukkonen on peruskoulutuskoulutukseltaan taiteen maisteri. Opiskeluaikanaan hän koordinoi päiväkodissa lasten tablettitoimintaa ja sai tästä kipinän alkaa opiskella omatoimisesti koodausta. Laukkonen loi Facebookiin Ompeluseura LevelUP Koodarit -ryhmän, joka toimii tukiverkostona koodaamisesta kiinnostuneille naisille. Ryhmän pohjalta on syntynyt myös erittäin suosittu Mimmit koodaa -liike.

Maria von Kügelgen on oikeustieteiden maisteri, joka on opiskellut sittemmin myös tietojenkäsittelytieteen maisteriksi ja suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Nykyisessä työssään von Kügelgen hyödyntää sekä juridiikan että teknologian osaamistaan.

Kaikkien olisi hyvä ymmärtää perustiedot

Von Kügelgenin ja Laukkosen mielestä kaikkien ei toki tarvitse osata koodata. Jokaisen olisi kuitenkin hyvä ymmärtää ainakin perustiedot alasta.

”Aikoinaan it-ala oli oma erillinen maailmansa. Nykyään se on soluttautunut muille aloille ja osaksi arkea. It-ymmärrys auttaa ihmisiä esimerkiksi heidän omassa perustyössään”, Laukkonen miettii.

Lisäksi henkilöt, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita ja joilla on lisäksi ainakin jonkin verran ymmärrystä it:stä, voivat toimia sillanrakentajina eri maailmojen välillä.

”Jo se, että firmassa selitetään it-alan ammattilaiselle, mitä it-ratkaisuilta oikein halutaan, vaatii joskus monia neuvotteluja. Mutta jos osaat puhua koodarin kanssa samaa kieltä, tämä saattaa onnistua jo yhdessä palaverissa”, von Kügelgen mainitsee.

Asenteet jarruna

Kaikki koodaa -kirjassa on mukana inspiroivia tarinoita naisista, jotka ovat monen mutkan kautta päätyneet it:n pariin.

Laukkonen ja von Kügelgen toivovat, että varsin miehiselle alalle tulisi entistä enemmän naisia. Heidän mielestään jarruna tähän ovat olleet ennen kaikkea asenteet.

Keskeinen stereotypia on se, että naiset eivät olisi tietotekniikassa yhtä hyviä kuin miehet.

”Tämä näkyy jo siinä, että tyttöjä ei ohjata matematiikan, tietotekniikan ja ylipäätään tekniikan pariin samalla tavalla kuin poikia. Tyttöjen ja poikien taidot ovat lähtökohtaisesti yhtä hyviä, mutta tällaisessa ympäristössä tyttöjen taidot eivät pääse aina kehittymään. Pahimmillaan he alkavat sitten itsekin uskoa, että eivät ole yhtä hyviä kuin pojat ja että it olisi poikien juttu”, von Kügelgen pohtii.

Hän huomauttaa, että vääristynyt sukupuoliajattelu elää voimakkaasti myös esimerkiksi pelimaailmassa.

”Siellä on tavallista, että tyttöjä haukutaan – tai ihmetellään jopa, että ´mitä sinä täällä teet, sinä et kuulu tänne.’”

Von Kügelgenin mukaan samat stereotypiat elävät myös työelämässä, mutta astetta peitellymmin.

Eteenpäin hitaasti, mutta varmasti

Laukkosen ja von Kügelgenin mielestä asenteet ovat onneksi muuttumassa, hitaasti, mutta varmasti.

”Asiaan on kiinnitetty ilahduttavasti huomioita esimerkiksi koulujen uudessa opetussuunnitelmassa. Myös työpaikoilla ollaan ehkä pikkuhiljaa tiedostamassa vääristyneet asenteet”, von Kügelgen miettii.

Laukkonen huomauttaa, että yksi tärkeä muutosvoima ovat myös tyttöjen ja naisten vertaisryhmät tyyliin LevelUp-koodarit.

”Kun perustin ryhmän, sen ideana oli olla nimenomaan paikka, missä saa apua ja tukea toisilta aloittelijoilta ja missä voi vapaasti esittää myös tyhmiä kysymyksiä – ilman, että kukaan nauraa.”

Erilaiset ihmiset tuovat erilaisia näkökulmia

Se, että naisia tulisi entistä rohkeammin it-alalle olisi tietenkin iloinen asia itse naisten ja heidän uramahdollisuuksiensa kannalta.

”Mutta se, että it-alalla olisi tasapuolisesti kaikkia sukupuolia – ja mukana olisi muutenkin erilaisia ihmisiä – olisi tietenkin erinomainen asia myös itse it-alan ja koko yhteiskunnan kannalta”, Maria von Kügelgen huomauttaa.

Jos softaa tekee pääasiassa vain yksi ihmisryhmä – nuoret valkoiset miehet – se vaikuttaa siihen, minkälaista softaa tehdään ja mitä asioita otetaan huomioon.

”Mikäli softaa tekevät myös vaikkapa keski-ikäiset perheenäidit, tarjolla on heti uudenlainen näkökulma. Ihmisillä on erilaisia tapoja katsoa maailmaa ja erilaisia tarpeita”, hän korostaa.

---

Teksti: Matti Välimäki
Kuva: Klaus Welp