Kosketus välittyy verkon yli

Suomalaisyhtiö Joyhapticsin älynalle on uudenlainen, koskettava keksintö.
Haluamme koskettaa ja tuntea kosketuksen. Kosketus välittää tunteita, luo läheisyyttä ja rauhoittaa.

Koronan poikkeusoloissa, kun esimerkiksi isovanhemmat ja lapsenlapset ovat joutuneet rajoittamaan kohtaamisiaan, kosketuksen merkitys saattaa avautua meille aivan uudella tavalla. Videopuhelut ja muu moderni tekniikka tarjoavat toki hätäapua yhteydenpitoon, mutta jotain olennaista niistä puuttuu. Kun poikkeusoloista siirrytään taas normaaliaikaan, markkinat voivat olla vastaanottavaisia uudelle suomalaiskeksinnölle, jossa kosketus välittyy verkon yli.

Tavallista hellyttävämpi IoT-laite
Joyhaptics Oy:n tuote on älynalle nimeltä iXu. Kun sitä silittää, kosketus välittyy verkon yli toiseen älynalleen, joka voi sijaita vaikkapa vastakkaisella puolella maapalloa. Tämän nallen käsi liikkuu ja toistaa kosketuksen yksi yhteen.
– Nallen sisällä on anturi ja elektroniikkaa. Bluetoothin avulla kosketus siirtyy puhelimeen ja siitä sitten sovelluksen kautta eteenpäin, Joyhapticsin toimitusjohtaja Jussi Tuovinen kertoo. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa VTT:n teknologiajohtajana.

iXu-nalle on pohjimmaltaan IoT-laite, mutta jo ulkonäöltään paljon tavallista Iot-laitetta hellyttävämpi.
-Kyseessä on haptinen eli tuntoaistiin perustuva käyttöliittymä digitaaliseen maailmaan, Tuovinen kuvailee. 

Kosketus kiinnostaa
Joyhaptics ei ole suinkaan ainoa yritys maailmassa, joka on kiinnostunut kosketuksen välittämisestä verkon yli. Markkinoille ovat ehtineet jo ainakin hollantilainen Hey Bracelett- sekä amerikkalainen Bond Touch -ranneke.
Niissä kummassakin on ideana, että rakastavaiset voivat lähettää vaikkapa kesken työpäivän pienen merkin siitä, että ajattelevat toisiaan. Lämmin ajatus on käytännössä kevyt puristuksen tai värinän tunne ranteessa.
– Meidän lähtökohtamme on toinen. Ajatuksena on, että nallea käytetään vapaa-aikana, ikävän hetkinä, silloin, kun on jostakin syystä erossa läheisestään, vaikkapa matkoilla. Nallen avulla synnytetään aidon tuntuinen, pehmeä ja dynaaminen kosketus sekä tunne läheisyydestä.

Tuovinen korostaa, että iXu edustaa terveys- ja hyvinvointiteknologiaa.
– Nallen avulla voi myös esimerkiksi opetella kosketusta ja sitä, miltä tuntuu tulla kosketetuksi, tämähän voi olla vaikeaa esimerkiksi autistisille henkilöille. iXu:sta voi olla apua myös vaikkapa Alzheimer-potilaan rauhoittamiseen ja ahdistuksen vähentämiseen.

Valtavat markkinat
Tuovinen kertoo, että ajatus älynallen tarpeesta alkoi kehittyä, kun hän oli käynnistämässä suurta nano- ja bioinsinööritutkimuksen ohjelmaa Dublinissa ja joutui elämään pitkään erossa vaimostaan ja lapsistaan.
– Voi olla, että olisin hyötynyt iXu:n tapaisesta keksinnöstä jo nuorena miehenä, kun seurustelin argentiinalaisen tytön kanssa. Etäsuhteen ylläpito kirjeiden avulla osoittautui lopulta mahdottomaksi tehtäväksi.

Normaalioloissakin maapallolla on valtavasti etäsuhteissa eläviä ihmisiä.
– Kiinassa on arviolta 400 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat kaukana läheisistään. Siellä on tavallista, että vanhemmat lähtevät töihin suurkaupunkiin ja lapset jäävät kotiseudulle isovanhempien luo.

Tuovinen kertoo, että iXu on tarkoitus tuoda markkinoille vielä tämän vuoden aikana.

Kohti täydellistä virtuaalista läsnäoloa
Pieni pehmonalle voi tehdä suuria tekoja. Se saattaa olla myös yksi pioneereista, joka avaa tietä muillekin koskettaville keksinnöille. Tuovisen mielestä tulevaisuudessa – mutta ei ehkä vielä aivan lähitulevaisuudessa – ulottuvillamme voi olla jopa täydellinen virtuaalinen läsnäolo. 3D-kuvan, äänen ja kosketuksen lisäksi siihen kuuluisivat myös etähaju ja maku.
– Kehitystä edesauttaa se, että äly ja elektroniikka menevät joka paikkaan. Tarvittava elektroniikka vie niin vähän energiaa, että sitä voidaan kerätä mistä vain, vaikkapa ympäristön värähtelystä.

Täydelliselle – tai jopa melko täydelliselle – virtuaaliselle läsnäololle on tietenkin lukuisia käyttösovelluksia. Se voisi palvella läheisten, mutta yhtä hyvin myös vaikkapa työtovereiden tai bisneskumppaneiden välisessä kommunikaatiossa. Se vähentäisi turhaa matkustamista. Myös esimerkiksi viihde- ja peliteollisuus keksisi virtuaaliselle läsnäololle varmasti paljon käyttöä.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Joyhaptics Oy