Kuolleiden sekuntien poisto vähentää liikenteen päästöjä

Suomalainen tekoälyratkaisu liikenteen sujuvoittamiseksi on edennyt EU-rahoitteisen AI4Cities-hankkeen kolmanteen vaiheeseen, jonka myötä ratkaisun toimivuudesta saadaan tietoa aiempaa laajemmin. Testipaikkoina ovat Helsinki ja Pariisi.

Ajat autolla autiolla kadulla, edessä olevan risteyksen liikennevalo vaihtuu punaiseksi. Pysähtyä pitää, niin järjetöntä kuin se onkin – jäädä nyt siihen seisomaan, moottori käyden tai pian uutta käynnistystä vaatien, vaikka ketään ei ole tulossa mistään suunnasta. Kirosana tai ainakin presidentillinen ’peijooni’ pääsee monelta, eikä ihme.

EU:n rahoittaman AI4Cities-hankkeen tavoitteena on löytää tekoälyn avulla kaupunkiliikenteeseen ratkaisuja, joilla kasvihuonekaasupäästöjä voi vähentää. Yksi keino saavuttaa tavoite on sujuvoittaa liikennettä vähentämällä edellä kuvatun kaltaisia turhia pysähdyksiä.

Liikenteenohjauksen optimointi onnistuu konenäköä hyödyntämällä. Ratkaisua on kehittänyt Turussa päämajaansa pitävä konenäön kehittäjä MarshallAI yhdessä Dynniq Finlandin kanssa. Ix3 [iiäxkolme] on tekoälyratkaisu, joka poistaa kuolleita sekunteja tilanteissa, joissa risteyksissä ei liiku kukaan.

Käytännössä kuolleet sekunnit saadaan pois lyhentämällä vihreän liikennevalon kestoa vastaamaan kysyntää, reaaliaikaisen tilanteen mukaisesti. Liikenteessä olijoiden käyttäjäkokemus ei heikenny eikä turvallisuus vaarannu, mutta hiilidioksidipäästöt vähenevät.

Projektin toisen vaiheen aikana Helsingin Suutarilassa ja Suur-Pariisin Saint-Maur-des-Fossés’ssa kerätty data osoitti, että parhaimmillaan päästövähennys oli jopa kahdeksan prosenttia. Vaihtelu oli kuitenkin suurta, joten keskimäärin vähennys oli noin viisi prosenttia.

Poliittinen kysymys

”Päästöjen vähenemiseen vaikuttaa moni seikka”, sanoo MarshallAI:n toimitusjohtaja Marcus Nordström. ”Iso tekijä on liikenteen syklisyys, siis se onko liikennevirta tasaista vai tuleeko risteykseen autoja ajoittain tosi paljon eikä välillä juuri lainkaan.”

Suurin päästövähennyspotentiaali on risteyksissä, joissa liikenne soljuu melko tasaisena koko päivän, Nordström kertoo.

Päästöjen vähentämistä voi tarkastella eri näkökulmista, huomauttaa Marcus Nordström. Tavoitteena ei välttämättä ole päästöjen maksimaalinen vähentäminen mahdollisimman pikaisesti.

”Jos risteyksen valot optimoidaan palvelemaan pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, autojen päästöt voivat lisääntyä. Mutta se voi esimerkiksi Helsingissä olla poliittinen päätös: kun pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden käyttäjäkokemus liikenteessä on positiivinen, pyöräily ja jalankulku lisääntyvät, jolloin liikenteen päästöt vähenevät”, Nordström selittää.

Perusajatus tähän mennessä tehdyissä testeissä on kuitenkin ollut, ettei valo-ohjauksen optimointi ole huonontanut kenenkään asemaa liikenteessä.

EU-hankkeen kolmas vaihe kestää kesän yli, syyskuun loppuun. Vielä ei ole aivan varmaa, missä helsinkiläisissä risteyksissä saatat huomata liikenteen sujuvan tavanomaista paremmin optimoidun valo-ohjauksen ansiosta – Suutarilassa tuskin enää tässä vaiheessa kuitenkaan, sanoo Marcus Nordström.

Teksti: Annamari Iranto
Kuva: MarshallAI/STT