Luottamusmiehet ovat työpaikan supersankareita

VAIKKA ISOLLA OSALLA insinöörejä on nyt työehtosopimus voimassa vuoden 2024 marraskuun loppuun, eivät luottamusmiehet ja muut henkilöstön etujen puolustajat työpaikoilla ole toimettomina. Luottamusmies on siis työehtosopimuksen takuumies.

Hallituksen vaihtumisen myötä työelämään on luvassa turbulenssia. Jo pitkään on puhuttu esimerkiksi työttömyysturvan uudistuksesta, mutta kuva uudistuksen sisällöstä piirtyy hyvin eri tavoin sen mukaan, ovatko äänessä poliitikot, työnantajat vai työntekijäjärjestöt.

Iso kysymys on myös työnantajien järjestäytymisaste ja sitä kautta työehtosopimusten yleissitovuus. Siitä päästäänkin sitten paikallisen sopimisen laajentamiseen, joka tuntuu joillekin työnantajille näyttäytyvän peräti taivaan porttien aukeamisena, kuten neuvottelujärjestö YTN:n edunvalvontajohtaja Petteri Oksa asian muotoili. Hän puhui Helsingin Insinöörien työmarkkinajaokselle eli HI:n luottamushenkilöporukalle työpaikan ”luottojen” roolista työehtosopimuksella sovitun työrauhan aikana.

Ennen vaaleja toiveissa oli sekin, että uusi hallitus palauttaisi työnantajien maksettaviksi sosiaalivakuutusmaksujen osuudet, jotka Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kätilöimässä kilpailukyky- eli kiky-sopimuksessa siirtyivät työntekijöiden palkoista perittäviksi. Oksan arvion mukaan tätä on kokoomuksen ja perussuomalaisten johtamalta hallitukselta turha odottaa. Asiaan kuitenkin arvatenkin palataan, kun seuraavan työehtosopimuksen neuvottelut alkavat, eli jo hyvissä ajoin ennen ensi vuoden kesälomia.

NÄIDEN ASIOIDEN POHDINNASSA ja työntekijöiden näkemysten ja tuntojen kartoittamisessa avainasemassa ovat työpaikkojen luottamusväki ja henkilöstöedustajat. Heidän keräämänsä tiedot pohjustavat seuraavaan TES-kierrokseen valmistautumista. Heidän kauttaan liittotason neuvottelijat saavat tietoa myös siitä, miten hyvin aiemmin sovituista asioista on pidetty kiinni, miten asioista on sovittu ja millaisia uusia neuvoteltavia asioita työpaikoilla kenties on noussut esiin.

– Voi sanoa, että henkilöstöedustuksen olemassaolo, jatkuvat neuvottelusuhteet työntekijöiden ja työnantajan välillä ja lakiin pohjaava yhteistoiminta ovat sopimusjärjestelmän tärkein saavutus, Petteri Oksa huomautti.

Eivät siis vaikkapa palkankorotusten prosentit sinänsä, tai lakia paremmista lomaeduista sopiminen, vaan yhdessä neuvottelemisen kulttuuri.

HI:n ”luottojen” puheissa esiin nousi se, kuinka välinpitämättömästi työntekijät usein suhtautuvat neuvoteltuihin työehtosopimuksiin. Ulkomaalaisille työntekijöille TES voi olla kummajainenkin, mutta usein on myös niin, että ulkomailta tulleet työntekijät ovat eduistaan kiinnostuneempia kuin täkäläiset.

– Meikäläiset ovat helposti tietävinään, mitä asioista on sovittu, eivätkä siksi paneudu tessiin kunnolla, totesi HI:n työmarkkinajaoksen vetäjä ja hallituksen jäsen Ilpo Hall.

SOVITUISTA KÄYTÄNNÖISTÄ TIEDOTTAMINEN jää siis usein luottamusmiehen tai luottamushenkilön kontolle. Ja joskus asioista pitää kaivaa tietoa oikein tosissaan, kun työnantaja mieluusti ”unohtaa” mitä on sovittu. Esimerkki kuultiin yrityksestä, jossa itse asiassa on olemassa sopimus vapaa-ajalla työasioissa matkustamisesta. Sopimuksen noudattamista joutuu kuitenkin työntekijäpuoli itse silmä kovana vahtimaan.

Neuvottelupäällikkö Oksa kyseli yleisöltä näkemyksiä siitä, millaisissa tilanteissa liiton ja neuvottelujärjestön asiantuntijoiden apua erityisesti tarvitaan. Eräs osallistuja nosti esiin tuoreen TES-kirjauksen, jolla muutosneuvotteluihin käytettävää aikaa lyhennettiin aiempaan verrattuna. Oksa toki tunnisti huolen, mutta muistutti samalla asiasta, josta YTN:n teknologiateollisuuden sopimusalavastaava Hannu Takalakin puhui HI:n Insinöörikulma-podcastissa: oleellista muutosneuvotteluja käytäessä on, että asiat tulevat selviksi, eli aikaa pitää käyttää niin paljon kuin asioiden selvittäminen vaatii. Lakia on siis noudatettava, tessin kirjauksesta huolimatta.

Insinööriliitto pyrkii jatkuvasti kehittämään omaa tukeaan työpaikoilla toimiville henkilöstön edustajille. Aktiiveille tarkoitettu opas liiton sivuilla on kuitenkin kiinnostavaa luettavaa ihan kenelle tahansa: se avaa osaltaan sitä, millaisten asioiden kanssa työpaikkojen luottohenkilöt ahertavat. Ja jos omalla työpaikalla ei ole luottamushenkilöä, kannattaa katsastaa, onko verkon Oma luottamusmies -palvelusta apua.

Aina voi myös miettiä, olisiko itsestä yhteisten asioiden ajajaksi työpaikalla.