Mestareita ja spagettikoodia

Kukapa ei olisi lukenut julkisista ohjelmistoprojekteista, jotka ovat menneet pieleen tavalla tai useammalla, ylittäen budjetin ja myöhästyen aikataulusta. Miksi sitä tuntuu tapahtuvan jatkuvasti? Oleellisimmat syyt siihen ovat tiukat budjetit ja inkompetenssi. Laadusta ei olla valmiita maksamaan, ja harvalla toimittajalla on kompetenssia tehdä kerralla laatua.

Periaatteessahan laadun tekeminen on nopeaa, jos kehittäjillä on korkea osaamisen taso. Kaikki kehittäjät eivät osaa kaikkia tekniikoita, niitä kun tulee uusia lähes joka päivä. Silloin opettelu vie aikaa tekemiseltä. Ja varsinkin jos koodaamisen perusasiat, kuten suunnittelumallit ja -periaatteet, eivät ole hanskassa, niin aikaa tuhraantuu jatkuvaan uudelleen tekemiseen opettelun lomassa.

Jos puolestaan ei tehdä uudestaan, vaan mennään ensimmäisellä vähänkään sinnepäin toimivalla versiolla, niin kerrytetään ns. teknistä velkaa. Tämä hankaloittaa uusien toiminnallisuuksien toteuttamista, kun kaikki koodimuutokset vaikuttavat kaikkiin ominaisuuksiin. Tuloksena on spagettikoodia, josta ei ota selvää koodaaja itsekään puolen vuoden päästä.

Toisinaan kehittäjä on intohimoinen moderni artesaani, joka hioo taitojaan myös vapaa-ajalla ja seuraa alan uusimpia trendejä. Sellainen kehittäjä on takonut perusasiat ja parhaat käytännöt selkärankaansa, eikä uusien tekniikoiden opettelu vie häneltä aikaa juuri nimeksikään. Eri ohjelmointikielten erot ovat taitavalle kehittäjälle lähinnä kosmeettisia, sillä hän katsoo ikään kuin koodin läpi nähden sen suuren abstraktin kuvan kaiken takana. Sellaisia kehittäjiä ei tule koulusta ilman omaa syvää harrastuneisuutta.

Työelämässä taitureita voidaan muovata vain huolellisella mentoroinnilla kokeneempien mestareiden toimesta. Jos koulusta tullut märkäkorva ehtii oppia kiireessä sutaistuissa projekteissa huonoille tavoille, on hänestä vaikea myöhemmin saada enää laatuohjelmistoja nopeasti kehittävää mestaria. Huonoille tavoille oppinutta senioria on vaikea erottaa mestarista, ellei itse ole mestari. Huonosti tehty ohjelmisto ei välttämättä näytä siltä loppukäyttäjän näkökulmasta.

Jos ohjelmistofirmalla ei ole mestareita, on sen erittäin vaikea saada sellaisia tulevaisuudessakaan. Pahimmassa tapauksessa ensimmäisen mestarin palkkauksen jälkeen vähemmän osaavat seniorit eivät arvosta mestarin jakamia oppeja. Edessä on silloin tilanne, että mestari vaihtaa turhautuneena firmaa.

– Soodari –