Minne menet, Oy Suomi Ab?

Nykyhallituksen toimet ja tekniikan alan tulevaisuus: Mitä insinöörien on hyvä tietää?

Tekniikan ala on perinteisesti ollut Suomessa vakaa työllistäjä, ja alan työllisyysaste on tällä hetkellä noin 90 %. Tämä korostaa alan keskeistä roolia taloudessa ja yhteiskunnassa. Korkea työllisyys johtuu erityisesti osaajien kysynnästä digitalisaation, vihreän siirtymän ja teknologisten innovaatioiden parissa. Kuitenkin muuttuvat työmarkkinat ja hallituksen suunnittelemat uudistukset voivat vaikuttaa alan dynamiikkaan niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Tekniikan alan työllisyysaste on ollut pitkään korkea, mutta tämänhetkinen taloudellinen tilanne voi vaikuttaa siihen jatkossa. Tilastokeskuksen mukaan koko työvoiman työllisyysaste 20–64-vuotiaiden keskuudessa oli kesäkuussa 2024 noin 78,2 %. Teollisuuden alalla on kuitenkin säilynyt vakautta muun muassa lomautusten käytön avulla, vaikka kokonaiskuva työmarkkinoista on heikentynyt viime aikoina. Rakennusalalla tilanne on ollut huomattavasti huonompi, mikä korostaa tekniikan alan suhteellista vakautta muuhun työelämään verrattuna.

Työmarkkinauudistukset ja Ruotsin mallin haasteet:

Nykyhallitus on viitannut Ruotsin malliin työmarkkinauudistuksissaan, mutta asiantuntijat ovat varoittaneet sen soveltamisen vaikeuksista Suomessa. Ruotsin malli perustuu vahvaan kolmikantaiseen neuvottelujärjestelmään, jossa ammattiliitot ja työnantajat sopivat laajasti työehdoista, ja valtio tukee järjestelmää esimerkiksi hyvinvointipalvelujen kautta. Mallin soveltaminen vaatii siten tarkkaa suunnittelua ja kompromisseja, minkä hallitus on pitkälti sivuuttanut.

Ruotsissa vahva kolmikantainen yhteistyö työntekijöiden, työnantajien ja valtion välillä on mahdollistanut joustavat työmarkkinat ja korkean työllisyysasteen. Suomessa työmarkkinoiden rakenteet ovat kuitenkin erilaiset, ja paikallisen sopimisen laajentaminen voi kohdata haasteita. Esimerkiksi Ruotsissa vahvat ammattiliitot tasapainottavat paikallista sopimista, kun taas Suomessa tämä tasapaino ei välttämättä toteudu samalla tavalla.

Koulutuksen leikkaukset ja tekniikan tulevaisuus:

Koulutuksen merkitys tekniikan alalla on kiistaton. Nykyhallituksen päätös leikata koulutusbudjettia herättää huolta erityisesti insinööriopintojen ja teknologisen tutkimuksen resursseista. Esimerkiksi digitalisaatio ja vihreä teknologia vaativat jatkuvaa panostusta korkeakoulutukseen, jotta Suomi säilyttäisi kilpailukykynsä. Koulutusleikkaukset voivat johtaa osaajapulaan tulevina vuosina, mikä vaikuttaisi suoraan alan kasvumahdollisuuksiin.

Digitalisaatio – uhka vai mahdollisuus?

Digitalisaatio on tekniikan alan merkittävin tulevaisuuden ajuri. Sen vaikutus ulottuu työpaikkojen automatisointiin, uusien liiketoimintamallien syntyyn ja jopa insinöörien päivittäiseen työnkuvaan. Nykyhallituksen politiikka, kuten tekoälyyn ja datainfrastruktuuriin liittyvät investoinnit, voivat joko kiihdyttää kehitystä tai hidastaa sitä, riippuen päätösten pitkäjänteisyydestä. Digitalisaation potentiaalin hyödyntäminen vaatii panostuksia sekä koulutukseen että infrastruktuuriin.

Verotus ja kilpailukyky:

Hallituksen verolinjaukset vaikuttavat myös insinöörien ja teknologia-alan toimijoiden asemaan. Palkkaverotuksen muutokset voivat joko houkutella osaajia Suomeen tai vaikeuttaa kilpailua kansainvälisillä työmarkkinoilla. Vastaavasti yritysverotuksen rakenne määrittää sen, miten houkuttelevana ulkomaiset yritykset ja sijoittajat näkevät Suomen.

Tulevaisuudennäkymät:

Vaikka tekniikan alan työllisyysaste on korkea, tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys. Alan kestävyyttä uhkaavat koulutusleikkaukset, väärin suunnitellut työmarkkinauudistukset ja panostusten puute digitalisaatioon. Suomen on tärkeää huolehtia insinöörien osaamisen kehittämisestä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Nykyhallitus voi joko luoda pohjan alan kestävälle kasvulle tai pahimmillaan heikentää sitä pitkällä aikavälillä. Insinöörien ja muiden tekniikan alan ammattilaisten kannattaa seurata tarkasti päätösten vaikutuksia ja osallistua aktiivisesti keskusteluun alan tulevaisuudesta.

Kirjoittaja: Veide

Lähteet:

Tilastokeskus – Työllisyysaste ja työttömyystilastot
Työ- ja elinkeinoministeriö – Työmarkkinaennuste
Teknologiateollisuuden työllisyyskatsaukset