Helsingin Insinöörit tutustuivat Kallion kaupunginosaan

Tänä syksynä HI:n jäsenillä oli mahdollisuus tutustua Kallion kaupunginosaan. Seuraavaksi lyhyt katsaus siihen, minkälaisia tarinoita kuultiin ja mitä uutta opittiin.

Paskatornin kautta Kallion rajalle

Kallio-kävely 1. Kuva: Grete Ahtola

Sarjan ensimmäinen kävely 8. syyskuuta vei HI:n jäsenet ”Paskatornin kautta Kallion rajalle”. Kaupunkiopas Juhani Styrman paljasti kaupunkilegendoja ja kertoi kiinnostavia faktoja Kallion arkkitehtuurista. Saimme mm. tietää, mikä on Paskatori – näin oli Aimo Tukiaisen veistämää Miina Sillanpään muistomerkkiä nimittänyt Sillanpään oppipoika Kain Tapper. Herra Tapper sai kuulemma siitä hyvästä potkut. Tarina on tosiaan kaupunkilegenda eikä varmasti kerro koko totuutta, mutta mielestämme hyvä tarina silti.

Kallion Tokoinrannassa sijaitsevan muistomerkin oikea nimi on Soihtu: ”Muistomerkin suunnittelussa Tukiaisen keskeisenä ajatuksena oli koti ja siihen liittyvät mielikuvat ja symbolit. Veistoksessa on viitteellisesti kuvattu harjakattoisia taloja. ”Veistos paljastettiin ensimmäisen suomalaisen naisministerin Miina Sillanpään 102-vuotissyntymäpäivänä vuonna 1968.

Sörnäisten teollisuuden perintöä

Kallion ja Sörnäisten teollisuusalueen historiaan kurkistettiin HI:n porukalla 8. lokakuuta. Oppaamme Juhani tiesi kertoa, että kun Helsinki kasvoi ja teollistui 1800-luvun toisella puoliskolla, teollisuutta keskitettiin juuri Kallion, Sörnäisten ja Hakaniemen alueelle, sillä nämä alueet olivat ikään kuin irrallaan muusta Helsingistä. Myös alueen sijainti oli hyvä – lähellä merta ja satamarataa.

Kallio-kävely 2. Kuva: Grete Ahtola

Juhani Styrman: ”Sörnäisten teollisuuskortteleiden keskeisempiä toimijoita olivat metalli-, konepaja- ja sähköteollisuuteen erikoistuneet yritykset, kuten Kone- ja Siltarakennus Oy ja Oy Strömberg Ab. Oman värinsä alueelle toivat osuuskauppaliikkeiden monipuoliset tuotantolaitokset. Näistä merkittävimpänä Osuusliike Elanto, jonka komean teollisuuskorttelin ytimen muodosti Pohjois-Euroopan suurin leipätehdas.”

Elannon teollisuuskortteli 1980-luvulla. Elannon vanha leipätehdas vuodelta 1907, vasemmalla näkyy Elannon pääkonttori, joka valmistui vuonna 1928. Kuva: Helgingin kaupunginmuseo/Johnny Korkman 1983

Enemmän ja vähemmän kiellettyjä kuppiloita Kalliossa

Näkki-baari Siltasaarenkadulla, kalliolaista baari-tunnelmaa 1970-luvulta. Kuva: Helgingin kaupunginmuseo

Kävelysarjan viimeisen kierroksen (28. lokakuuta) tutustumiskohteina olivat Kallion kuppilat, baarit ja terassit. Mielenkiintoisten faktojen ja urbaanilegendojen lisäksi opas näytti meille valokuvia. 1920-50 lukujen ravintolakulttuuria ja rakennuksia vertailtiin nykyisiin vastaaviin.

Yhden tarinan oppaamme Juhani jakaa videolla:

 

Myös kierroksen vierailla oli kerrottavaa. Oiva-ravintolan edessä Toivo Valtari muisti, että hänellä on Mika Waltarin kirja, jolla on mielenkiintoinen tarina. Mika Waltari maksoi tällä ensipainoksen kirjalla (omistuskirjoitus lienee osoitettu tarjoilijalle tai omistajalle) laskunsa Oivassa:

Sivu Mika Waltarin kirjasta ”Sinuhe egyptiläinen”, paino 1945. Kuva: Toivo Valtari

Kiitos kaikille mukana olleille, meillä oli hauskaa!💜


Teksti: Grete Ahtola
Kuvat: Grete Ahtola, Juhani Styrman, Toivo Valtari
Video: Ekaterina Nikitina

css.php