Itsemyötätunto apuna poikkeusoloarjen keskellä

Elämä on tuonut poikkeustilanteen syliimme aiheuttaen ylimääräistä stressiä ja kuormitusta arkeemme. Nämä muutokset vaikuttavat luonnollisesti siihen, mitä ja miten ajattelemme, mitä tunnemme ja miten toimimme arjessa.

Vaikka kokonaistilanne muun muassa rokotusten edistymisen myötä menee parempaan suuntaan ja tutkimustietoa asiasta saadaan koko ajan enemmän, on tilanne kestänyt jo niin kauan, että pelkästään se alkaa syömään voimavaroja ja tuntua kuormittavalta monissa niissäkin, jotka ovat tähän saakka jaksaneet pitää yllä toiveikkuutta.

Yksilöllisiä eroja on paljon, mutta yleisellä tasolla ajatellen stressaavina ajanjaksoina alamme tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Yksi alkaa syödä enemmän, toinen vähemmän. Joku huomaa olevansa kärsimättömämpi ja vetäytyvämpi ihmissuhteissaan, toinen taas hakemalla hakee turvaa läheisistä ja ystävistä. Joillakin tulee jatkuva tarve tehdä koko ajan jotakin, toisilla taas itsensä liikkeelle saaminen tuntuu vaikeammalta kuin ennen. Kriisitilanteet myös lisäävät masennus- ja ahdistusoireilua ja psyykkistä jännittyneisyyttä, erityisesti jos niihin on aikaisempaa taustaa.

Aikana, jona nyt elämme, on itsemyötätunto tärkeämpää kuin koskaan

Moni on tullut lomautetuksi ja irtosanotuksi tai tilanne on vaikuttanut muulla tavalla heikentävästi perheen talouteen. Jo pelkästään taloudellinen huoli on sinällään raskas kantaa ja kun asiaan vielä yhdistetään epävarmuus tulevaisuudesta sekä huoli omasta ja läheisten terveydestä, on paketti jo melkoinen kokonaisuus. Mielessä voi liikkua jos jonkinlaisia tunnereaktioita kuten tunne epäonnistumisesta, hylkäämisestä tai huonommuudesta, mutta on hyvä muistaa, että nämä kaikki ovat luonnollisia reaktioita. Tunteiden on hyvä antaa tulla ja pyrkiä parhaansa mukaan hyväksymään ne tässä vaikeassa tilanteessa. 

Itsemyötätuntoisella suhtautumisella helpotat henkistä kuormaa ja opit suhtautumaan tunteisiisi, niihin vaikeimpiinkin, joita et edes haluaisi tuntea saatikka hyväksyä, myötätuntoisesti ja ymmärtäen. Itsemyötätuntoa opetellessa opettelemme olemaan tietoisesti yhteydessä itseemme. Se edellyttää, että tunnistat oman olotilasi – milloin olet stressaantunut tai olosi tuntuu epämukavalta, levottomalta tai ahdistuneelta – ja uskallat pysähtyä tunteen äärelle. Seuraava vaihe on vastata kokemukseesi rohkaisevasti ja ystävällisyydellä tai ymmärryksellä tilanteesta ja tunteesta riippuen. Vastakohtana on itsekriittisyys – kun asiat eivät elämässä suju niin kuin toivoisi, synnyttää se helposti halua vastustaa tai torjua tilannetta. Näin kasvatamme stressiä ja turhautumista.

Mitä itsemyötätunto on?

Amerikkalainen professori, itsemyötätuntotutkimuksen pioneeri Kristin Neff määrittelee itsemyötätunnon seuraavien 3 lähestymistavan kautta: itsemyötätunto on ystävällisyyttä itseä kohtaan, yhteistä ihmisyyttä sekä tietoista läsnäoloa. Jotta voi tarjota itselleen itsemyötätuntoa, pitää ensin oppia huomaamaan ja tunnistamaan, mitä itselle kuuluu eli pysähtyä tunteiden, ajatusten ja myös kehollisten tunteiden ääreen rohkeasti arvottamatta esiin nousevia ajatuksia ja tunnetiloja sen kummemmin hyviksi tai huonoiksi.

Kehittyneet itsemyötätuntotaidot auttavat ymmärtämään, että meillä kaikilla on samankaltaisia kokemuksia jossakin kohtaa elämäämme ja jopa samanaikaisesti voi elämässä olla huikeita onnistumisen ja ilon hetkiä kuin myös mieltä kuormittavia, raskaita ja lähes sietämättömiä asioita. Tämän hyväksyminen on iso askel kohti parempaa itsemyötätuntoa.

Alkukantaiset tunteemme

Vaikeissa ja uhkaavissa tilanteissa reagoimme tunteilla kuten pelolla, vihalla tai esimerkiksi ”jäätymisellä”. Nämä ovat miljoonia vuosia vanhoja reaktiomalleja, joiden tarkoitus on pitää meidät elossa ja hyödyllisiä nopeissa, lyhyissä tilanteissa, joissa on välitön vaara tai uhka. Pitkittyessään ne kuitenkin heikentävät hyvinvointia ja ylläpitävät stressiä.

Tällä hetkellä pelissä ovat tärkeitä asioita kuten oma terveys, läheisten terveys ja taloudellinen turvallisuus. Kun meille itselle tärkeät asiat ovat pelissä, lähtevät meissä kaikissa olevat alkukantaiset uhkareaktiot helposti laukalle ja mielessä voi syntyä jos jonkinlaisia tunteita; jopa sellaisia joita et ole ennen aikaisemmissa elämänvaiheissasi tuntenut ja jotka eivät tunnu ollenkaan omilta. Uhkakokemukset ovat kuitenkin täysin inhimillisiä reaktioita poikkeustilanteessa, eikä meidän kannata syyttää niistä itseämme.

Kysy itseltäsi: Mitä tarvitsen juuri nyt eniten voidakseni hyvin?

1. Rauhoita mieltäsi Sinulle sopivin tavoin

Mikä on rauhoittanut sinua ennen kuormittavissa elämäntilanteissa? Käytä hetki aikaa miettimiseen, mitkä ovat juuri sinulle parhaita tapoja irrottautua stressistä, huolesta ja liiallisesta, kuormittavasta murehtimisesta.

2. Hyväksy tilanne, epävarmuus ja tunteesi

Kuulostele syntyviä tunteita ja niistä johtuvia, usein myös kehossa tuntuvia reaktioita rauhassa. Hankalat tunteet, joita ei välttämättä edes kaikkia haluaisi tunnustaa ja osa voi tuntua jopa hävettäviltä, tuntuvat usein myös kehossa erilaisina kipuina ja jännitystiloina. Kuulostaako tutulta?

Pääset myös helpommalla, kun hyväksyt epävarmuuden ja koska edelleenkään ei osata tarkkaan ennakoida epidemian kehittymistä, on hyväksyttävä se, että tieto muuttuu.

3. Helpota oloasi tekemällä mukavia asioita

Rutiinien noudattaminen tukee jaksamista ja mielenterveyttä vahvistaa se, että pyrit pitämään sinulle tärkeät rutiinit mahdollisimman hyvin normaaleina, vaikka arkesi olisikin mullistunut. Lisäksi tee asioita, joista saat – vaikka hetkellistäkin – hyötyä tai mielihyvää; parhaista kuten liikunnasta ja ulkoilusta kumpaakin kerralla!

Jos huomaat, että jatkuva uutisten ja somen seuraaminen aiheuttaa sinulle lisää ahdistusta, on hyvä rajoittaa niiden seuraamista ja itseensä säästääkseen päättää, että esimerkiksi uutisille on aikaa tietty määrä päivässä; muun ajan keskity mukavampiin asioihin.

Itsemyötätunto on harjoiteltavissa oleva taito, jonka treenaaminen kannattaa

Itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, tyytyväisempiä pari- ja muissa ihmissuhteissaan ja kokevat vähemmän ahdistusta ja masennusta verrattuna henkilöihin, jotka suhtautuvat kriittisemmin itseään kohtaan. Ei ollenkaan huonoja syitä ottaa myötätuntoisempi ote itseensä ainakin testikäyttöön vai mitä?

Miten itsemyötätuntoa voi kehittää? 

Hyviä tapoja itsemyötätunnon kehittämiseen on jo se, että antaa riittävästi aikaa palautumiselle ja nukkumiselle sekä esimerkiksi tarpeelle olla yksin. Vaikka tarve tuntuisi itsekkäältä ja muut ympärillä eivät toimisi samoin. Kannattaa myös tarkkailla omia ajatuksia ja pyrkiä muokkaamaan niitä tarvittaessa ystävällisempään, lempeämpään muotoon, erityisesti kun elää kuormittavaa elämänvaihetta.

Myös pieni mielikuvaleikki saattaa antaa eväitä asiaan: Kuvittele, että on mennyt vuosi tästä päivästä eteenpäin ja muistelet poikkeusaikaa jälkikäteen. Huomaat olevasi tyytyväinen siihen mihin tuona aikana keskityit, mihin asioihin käytit aikaasi ja energiaasi ja miten kohtelit itsesi ja läheisiäsi vaikean vaiheen keskellä. Mihin asioihin olet tyytyväinen ja mitkä tuntuvat hyviltä päätöksiltä? Mitä uutta opit itsestäsi tuona aikana? Miten suhtauduit toisiin ja ennen kaikkea itseesi?


Teksti: Niina Seppänen
Artikkelikuva: unsplash.com

css.php