Onko ihmisestä sateentekijäksi?

Yli 50 maassa on jo tehty säänmuokkausta. Myös ilmastonmuokkausta varten on olemassa teoreettisia malleja. 

Arabiemiraateissa tutkitaan, voitaisiinko kuivuudesta kärsivään maahan synnyttää sateita kylvämällä otollisiin pilviin pienhiukkasia.

Pienhiukkasia, vaikkapa meriveden pärskeistä syntyviä suolahiukkasia tai maasta kohoavia pölyhiukkasia, tarvitaan myös sateen luonnollisessa synnyssä. Ne toimivat ytiminä, joihin kosteus tiivistyy. Kun pisarat kasvavat riittävän suuriksi, ne putoavat maahan.

Arabiemiraateissa lentokoneet levittivät pilviin suolasekoitteita. Joukko kansainvälisiä tutkijaryhmiä oli hankkeessa mukana tarjoamassa sille tieteellistä taustatukea. 

Tehoa on – tai ei ole

Tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta on tehnyt oman tutkijaryhmänsä kanssa hankkeelle vuoden mittaisen kenttämittauskampanjan sekä simuloinut pilvien ominaisuuksia tietokonemallien avulla.

Hannele Korhonen. Kuva: Veikko Somerpuro

Kolmivuotinen hanke päättyi vuosi sitten syksyllä. Väliaikatiedot kertovat, että eri tutkijaryhmillä on hieman erilaisia näkemyksiä kylvöoperaatioiden tehokkuudesta. 

Korhonen itse suhtautuu sateenteon mahdollisuuksiin Arabiemiraateissa jossain määrin skeptisesti.

”Ilmakehä on varsin kaoottinen paikka. Vertailu, mitä pilville olisi tapahtunut, jos niihin ei olisi tuotu ylimääräisiä pienhiukkasia on hyvin vaikeaa.”

Toisaalta, jos otollisia pilviä ei ole, niitä ei pystytä myöskään keinotekoisesti tekemään.

”Jossakin paikoissa, kun esimerkiksi maantieteelliset olosuhteet synnyttävät muutenkin sopivia pilviä, sateiden syntyä voidaan aiempien tutkimusten perusteella auttaa.”  

Säänmuokkausta on yritetty käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin

Sateenteon tekniikka on sinänsä jo vanha. Maailman iltatieteellinen järjestö arvioi, että sitä on käytetty vuosien varrella ainakin viidessäkymmenessä eri maassa.

”Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet tutkimuksen kannalta vähän hiljaisempaa aikaa. Arabiemiraatit haluavat nyt osaltaan laittaa asiaan taas vauhtia.”

Sateenteon sijasta käytössä on tavallisimmin termi sään muokkaus. Se tarkoittaa yleisimmin kuitenkin juuri pyrkimystä synnyttää sateita johonkin tiettyyn paikkaa. Ideana on voi olla myös, että pilvet sataisivat ennen kuin ne päätyvät jonnekin, minne toivotaan poutasäätä. 

Tiettävästi säänmuokkauksella on pyritty varmistamaan hyvä sää esimerkiksi Neuvostoliiton voitonpäivän juhlallisuuksiin punaisella torilla ja Pekingin olympialaisten avajaisiin. Toisaalta Yhdysvaltojen kerrotaan pyrkineen hyödyntämään keinotekoisia sateita myös Vietnamin sodassa; sittemmin YK on kieltänyt sään ja ilmastonmuokkauksen sotilaallisiin tarkoituksiin.

Ilmastonmuokkausta rikkidioksidin avulla?

Viime aikoina, ilmastonmuutoksen edetessä, julkisuudessa on alettu pohtia entistä enemmän, myös ilmastonmuokkauksen mahdollisuuksia.

Yhden teoreettisen mallin mukaan maapallolle tulevan auringonsäteilyn määrää voitaisiin vähentää ruiskuttamalla yläilmakehään kaasua, joka reagoidessaan muodostaisi auringonvaloa pois heijastavia pienhiukkasia. Menetelmässä on esitetty käytettävän esimerkiksi rikkidioksidia, joka muodostaa veden kanssa valoa heijastavia aerosolihiukkasia.

Korhonen huomauttaa, että taannoin esimerkiksi Pinatubo -tulivuoren purkaus osoitti, että yläilmakehään päätyvät rikkihiukkaset voivat todellakin viilentää väliaikaisesti ilmastoa. Tämän kaltaiseen keinotekoiseen ilmastonmuokkaukseen sisältyisi kuitenkin valtavia riskejä.

”Menetelmän avulla maapallolle syntyisi ilmastollinen tila, josta meillä entuudestaan mitään kokemuksia. Alueelliset vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia, jossakin kohtaa hyvinkin haitallisia. Menetelmä voi heikentää myös maapalloa suojaavaa otsonikerrosta.”

Pilvien valkaisua ja miljoonia avaruuspeilejä

Toisessa keskeisessä ilmastonmuokkausteoriassa valkaistaan pilviä ja lisätään näin niiden heijastavuutta. Käytännössä pilviin suihkutettaisiin merivettä, jolloin merisuolan hiukkaset toimisivat pilvissä tiivistymisytiminä.

”Tällaista menetelmää pystyttäisiin ehkä käyttämään alueilla, joissa pilvet ovat usein varsin alhaalla, esimerkiksi Kalifornian, Chilen ja Namibian rannikoilla. Tässäkin on kuitenkin etukäteen vaikea arvioida mitä lopulta tapahtuisi – syntyisikö esimerkiksi muilla alueilla vastaavasti ei-toivottavia ilmiöitä.”

On myös esitetty, että avaruuteen voitaisiin lähettää miljoonia auringonvaloa pois heijastavia peilejä.

”Tässä taidetaan jo mennä science-fictionin puolella. Tuntuu aika epärealistiselta menetelmältä”, Korhonen kommentoi.

Ei uutta tuntematonta, vaan vanhaa hyvää

Hannele Korhonen haluaa toppuutella ajatuksia, että keinotekoinen ilmastonmuokkaus auttaisi meitä ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.

Hän korostaa, että ilmastoon voidaan parhaiten vaikuttaa vähentämällä sinne päätyvien kasvihuonekaasujen määrää – sekä toisaalta poistamalla ilmakehästä siellä jo olevia kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidia voidaan sitoa esimerkiksi metsien hiilinieluihin tai kemiallisesti vaikkapa mineraaleihin.

”Näin toimimalla ei matkata myöskään mihinkään uuteen ja arvaamattomaan ilmastolliseen tilanteeseen. Tällöin yritetään nimenomaan ennallistaa, palata sinne, missä on oltu aikaisemmin.”

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti kertoo, että osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista on jo peruuttamattomia, osa hitaasti palautuvia, mutta paljon voidaan vielä tehdä. 

Merkittävien päästövähennysten on kuitenkin alettava välittömästi.


Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: United Arab Emirates/ National Center of Meteorology

css.php