Risteilyllä Kleopatran kanssa 

Virtuaalimatkailu ei anna samoja asioita kuin varsinainen matkailu. Parhaimmillaan se voi tarjota jotain erilaista ja enemmän.  

Ikuinen vappu takapenkil jatkuu
Haluun tarunhohtoiseen
Ei enää duunii, painan puita uuniin 
Syvemälle skutsiin meen. 

Viime vappuaattona JVG esitti hittinsä virtuaalisella Senaatintorilla, jonne yleisökin pääsi juhlimaan avatarten välityksellä. Kaikkiaan tapahtuman näki ja koki noin 700 000 livevierasta. 

Virtuaaliseen sisällöntuotantoon erikoistunut Zoan Oy oli mallintanut Senaatintorin jo aikaisemmin Virtuaalinen Helsinki-kokonaisuuteen. Vapputapahtuma toteutettiin sinne yhdistämällä striimaus- ja green screen -teknologiaa pelimoottoriin. 

Virtuaalisesta Helsingissä on esitelty myös muun muassa Amos Rexin ja Helsinki Design Weekin tarjontaa. Senaatintorin lisäsi sieltä löytyy tällä hetkellä arkkitehti Alvar Aallon Munkkiniemen koti sekä Lonnan saari.  

Helsingin digitaalinen kaksoiskappale perustuu Unreal Engine -pelimoottoriin ja se on toteutettu 3D-mallinnuksella ja kaupungin tarjoaman avoimen datan avulla. 

Unelmien työkalu 

Laura Olin. Kuva: Zoan Oy

Zoan Oy:n operatiivinen johtaja Laura Olin kertoo, että Virtuaalinen Helsinki on luotu palvelemaan ensi vaiheessa erityisesti matkailua. 

”Virtuaalinen Helsinki tarjoaa näkymiä kaupungista, ilman, että paikan päälle pitäisi matkustaa. Samaan aikaan se toimii tietenkin myös markkinointiväylänä, unelmien työkaluna, ja houkuttelee väkeä kaupunkiin. Lisäksi sen avulla voidaan palata oikeassa elämässä tehtyyn matkaan ja syventää kokemusta. 

Olinin mielestä taannoinen vappukonsertti tarjosi pieniä maistiaisia siitä, mitä kaikkea virtuaalinen matkailu voi pitää sisällään tulevaisuudessa. 

”Nuorten pelimaailmat ovat jo sosiaalisia kohtauspaikkoja, joissa tavataan toisia ihmisiä ja kulutetaan viihdettä. Samaan suuntaan mennään myös virtuaalisessa matkailussa.” 

Virtuaalisen Helsingin lisäksi Zoan on toteuttanut esimerkiksi Finnairin ja Visit Rovaniemen virtuaalilennon, jolla matkustettiin napapiirille joulupukkia tapaamaan. 

Erilaista, ekologista ja eettistä 

Viimeistään tässä vaiheessa, joku saattaa kuitenkin jurputtaa, että eihän virtuaalinen matkailu  tarjoa samoja asioita kuin oikea matkustaminen. 

Olin muistuttaa, että ihmisillä on lukuisia syitä matkustamiseen. Virtuaalinen matkailu voi antaa vähemmän tai enemmän kuin perinteinen matkailu. 

Virtuaalinen Helisnki. Kuva: Zoan Oy

”Mikäli haluat istua Etelä-Ranskassa rantakahvilassa, siemailla maailman parasta kahvia, tuntea lämpimän tuulen ihollasi sekä haistella meren tuoksua, niin tämä onnistuu varmasti parhaiten paikan päällä”, hän miettii. 

Tilanne voikin muuttua, jos haluatkin tutustua nopeasti museoihin –  tai muinaisiin pyramideihin.  

Virtuaalimatkalla sinut voidaan viedä kätevästi pyramidin sisälle hautakammioon. Hetken kuluttua saatatkin sitten olla jo ylellisellä Niilin risteilyllä yhdessä Kleopatran ja hänen hovinsa kanssa. (Jos Egypti-palvelua ei ihan tässä muodossaan vielä löydy, niin tekniikka sen toteuttamiseksi on jo olemassa…) 

Virtuaalimatkailun puolesta puhuu tietenkin myös se, että se on ekologisesti kestävää eikä vaadi lentämistä.  

Digimuseossa. Kuva: Digimuseo.fi

Virtuaalimatkailu on myös eettisesti kestävää: 

Virtuaalinen maailman eri kohteiden tutkiminen on lähes kaikkien ihmisten ulottuvilla – myös sen maapallomme suuren enemmistön, jolla ei ole matkailuun taloudellisia mahdollisuuksia. 

VR-lasien säätämiseen ei tarvita enää insinööriä 

Korona-aika on siirtänyt tapahtumat ja elämykset verkkoon. Tämä on vienyt osaltaan alan tekniikkaa eteenpäin. 

Virtuaaliselle matkailulle lupaa hyvää myös se, että VR-lasit ovat kehittyneet huimasti ja ovat entistä helppokäyttöisempiä. 

VR-lasien säätämiseen ei tarvita enää insinööriä”, Olin naurahtaa. 

Hän arvioi, että VR-lasit tulevat yleistymään voimakkaasti lähivuosina. Vielä tällä hetkellä, kun välineitä on käytössä vasta rajallisesti ja monet suurelle yleisölle tarkoitetut virtuaalimatkailukokemukset toteutetaan yleensä ilman pitkälle meneviä VR-ulottuvuuksia. 

Työmatkat muuttuvat   

Pandemia on muuttanut myös suhtautumistamme toisenlaiseen matkailuun: työmatkoihin.  

Kun kokoukset ja tapaamiset näyttävät onnistuvan myös videoitse, niin moni saattaa miettiä, mitä järkeä on lentää lyhyeen bisnesneuvotteluun toiselle puolelle maailmaa. 

Laura Olin arvioi, että myös videoneuvottelumme ovat muuttumassa entistä elämyksellisemmiksi. 

Jo nyt on olemassa ratkaisuja, joiden avulla voimme vaikkapa liikkua edestakaisin virtuaalisessa palaverihuoneessa ja olla aidommin vuorovaikutuksessa keskenämme.


Virtuaalimatkan maailmalle voi aloittaa vaikkapa hakusanoilla best virtual travel websites, joka tuottaa osumia sekä maksullisiin että ilmaisiin kokemuksiin.  

Kulttuurin ystävien kannattaa tutustua myös vaikkapa Googlen Arts&Culture -alustaan, joka tarjoilee korkean resoluution kuvia ja videoita noin parintuhannen eri museon kokoelmista.  

Myös esimerkiksi Eremitaasilla ja British Museumilla on tarjolla omia laadukkaita virtuaalikokemuksia. 


Digitaalisuus laajentaa museokokemusta 

Suomessa viime vuonna avautunut Digimuseo.fi -alusta pyrkii kehittämään ja edistämään museotoimintaa, museoiden yhteistyötä ja kulttuuriperinnön digitaalista julkaisua ja saatavuutta. Ideana on tuoda museopalvelut kuluttajien käyttöön ajasta ja paikasta riippumatta. 

Digimuseo-palvelu. Kuva: Digimuseo.fi

Digimuseo.fi:stä löytyvät tällä hetkellä Forum Marinum – Suomen joutsen, Apteekkimuseo & Qwenselin talo, Helinä Rautavaaran museo. Suomen maatalousmuseo Sarka, Presidentin linnan 360-malli sekä John Nurmisen Säätiön kokoelman helmet.  

Ratkaisut on toteutettu 360° virtuaaliesittelyinä tai WebAR-tekniikalla. Näyttelyihin on vapaa pääsy, mutta niihin voi ostaa myös etäyhteydellä toteutetun opastuksen. 

Kehittämisasiantuntija Janne Tielinen miettii, että uudella tekniikalla voidaan luoda paitsi näyttelyiden ja kokoelmien esineiden digitaalisia versioita, myös maailmoja ja todellisuuksia, joita ei enää ole. Museokävijälle voidaan tarjota vaikkapa aikamatka 1800-luvun kaupunkiin.  

”Me näemme, että digitaalisuus ei välttämättä korvaa fyysistä museota, vaan laajentaa sitä uusiin suuntiin.” 

Digimuseo.fi:n ylläpidosta vastaa yhteiskunnallinen yritys Yhteinen Perintö Oy, jonka omistajina ovat Museokortistakin tunnettu FMA Creations Oy ja John Nurmisen Säätiö. 


Teksti: Matti Välimäki 

css.php