YAMK-tutkinnolla yhteistä hyvää

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kannattaa: se tuottaa lisää teknistä osaamista yritykselle ja toimialalle, antaa uusia eväitä opetukseen ja parantaa tutkinnon suorittajan asemaa työelämässä.

Oletko työelämässä jo kunnostautunut sähkövoimatekniikan, automaatio-, kone- tai energiatekniikan insinööri tai esimerkiksi elektroniikkainsinööri? Nyt voit näiden ja näihin läheisesti liittyvien alojen insinööritutkinnon suorittaneena hakeutua tekemään työn ohella älykkään teollisuuden YAMK-tutkintoa.

Haku on parhaillaan käynnissä, mutta päättyy jo ensi viikolla, 14.9. Jos siis haluaisit aloittaa opinnot ensi vuoden alussa, toimia pitäisi nyt pikaisesti. Lisätietoja saat koulutuksen järjestäjän eli Metropolia-ammattikorkeakoulun sivuilta.

Mutta miksi palata opintojen pariin, kun plakkarissa on jo mukiinmenevä työ riittävällä palkalla?

”Esimerkiksi tiettyihin julkisen puolen virkoihin ylempi korkeakoulututkinto on ehdoton vaatimus”, sanoo sähkövoimatekniikan yliopettaja ja älykkään teollisuuden YAMK-tutkintovastaava Jarno Varteva Metropolia Ammattikorkeakoulusta. YAMK-tutkinnolla kelpoisuuden saa.

”Myös omassa työpaikassa väylä esimiestehtäviin voi aueta YAMK-tutkinnon myötä. Siten, tai ylipäätään tutkinnon suorittamisella, saa yleensä myös palkkaustaan paremmaksi”, sanoo Varteva.

Tutkimusten mukaan ansiot nousevat tutkinnon suorittaneilla noin 500‒1 000 euroa kuukaudessa. Sitä voi pitää varsin hyvänä ansiotason kehityksenä parin vuoden aikajaksolla.

”Julkisella puolella on nähty reilumpiakin palkan parannuksia”, Varteva huomauttaa.

Tutkinnon tavoiteaikataulu on 1,5 vuotta, mutta usein valmistuminen ottaa noin kaksi vuotta, onhan opiskelijalla se leipätyönsäkin hoidettavanaan.

Yksilökohtaisesti suunniteltua opiskelua

YAMK-tutkinnon sisältö on hyvin henkilökohtaisesti räätälöity ja työelämän tarpeisiin sovitettu. Tarkoitus on syventää opiskelijan itsensä osaamista ja tuottaa työnantajalle aitoa lisäarvoa: ratkaista jokin ongelma tai kehittää yrityksen toimintaa eteenpäin.

Työnantajat suhtautuvatkin yleensä hyvin myönteisesti tutkinnon suorittamiseen. Vaikka tarkoitus on, että tutkinnon saa kohtuullisin ponnistuksin suoritettua vapaa-ajalla, jotkut työnantajat saattavat allokoida opinnoille myös työaikaa.

”Poikkeuksia toki on, mutta yleisesti ottaen työnantajatkin näkevät tutkinnon yritykselle tuoman hyödyn”, Jarno Varteva tietää.

Opetuskieli älykkään teollisuuden YAMK-opinnoissa on suomi. Näin mahdollisesti monimutkaiset asiat eivät saa ylimääräistä vaikeuskerrointa kielestä. Lähiopetusta on kahtena iltana viikossa, useimmiten tiistaisin ja torstaisin.

”Lähiopetuksessa käytössä on hybridimalli, eli opetukseen voi osallistua myös etänä, kunhan opiskelijalla on toimiva verkkoyhteys”, Varteva kertoo järjestelyistä.

”Koronan myötähän me opimme etäopetusta antamaan”, itsekin opetustyötä tekevä Varteva sanoo. ”Mutta lähiopetuksessa on omat vahvuutensa, opettaja esimerkiksi huomaa helpommin, jos jokin asia ei tunnu tulevan kunnolla ymmärretyksi.”

Koulutukseen kannattaa panostaa

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen merkitys ei rajoitu vain yksittäisen insinöörin urapolkuun tai edes tietyn yrityksen saamaan hyötyyn, sanoo Jarno Varteva.

”Onnistunut ylemmän tutkinnon opinnäytetyö vie tekniikan osaamista eteenpäin myös laajemmin. Parhaimmillaan se näkyy jopa uusina asiasisältöinä alan opetuksessa.”

Varteva näkee vahvan kytköksen taloudellisen kasvun, työelämän uudistumisen ja työelämälähtöisen ammattikorkeakoulutuksen välillä.

”Ammattikorkeakoulut pystyvät vastaamaan alueellisesti ja valtakunnallisesti muuttuviin osaajatarpeisiin nopeasti”, Varteva huomauttaa.

Yhtälö on itse asiassa varsin simppeli, hakeutuvathan jatkokoulutukseen ihmiset, joilla on käytännön tuntuma siihen, mitä ollaan tekemässä ja mitä pitäisi tietää ja osata paremmin, jotta kehitystä tapahtuisi.

Jarno Varteva itse on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti, siis tiedekorkeakoulun kasvatti, mutta puhuu ponnekkaasti ammattikorkeakoulutuksen puolesta. Muistuttaen tosin samalla, että YAMK-tutkinto mahdollistaa myös hakeutumisen tieteellisiin jatko-opintoihin.

”Molempia väyliä tarvitaan”, sanoo Jarno Varteva. Ammattikorkeakoulujen valttina on juuri oikeanlaisen, työelämän tarpeita vastaavan osaamisen tuottaminen.

Jos työmaallasi tuskaillaan juuri nyt tietyn ongelman ratkaisemiseksi, voi hyvin olla, että siinä olisi opinnäytetyön aihe valmiina. Hakeudu siis koulutukseen, jossa tukenasi on kaksi ohjaavaa opettajaa ja aloittavaa ryhmää kohden parinkymmenen opiskelukaverin verkosto.

Tarvittaessa voit olla yhteydessä suoraan myös Jarno Vartevaan, jarno.varteva@metropolia.fi.

Teksti: Annamari Iranto
Kuvat: Metropolia