Perunaparistosta virtaa, todistetusti

Toimii! HI:n yhdessä Tekniikan museon kanssa järjestämä etätyöpaja todisti, että nauloista, piuhanpätkistä ja perunoista tehty paristo todellakin tuotti useiden volttien jännitteen.

Voi sitä riemua, kun virtapiirin viimeiset johdot sai kiinnitettyä pienen ledilampun napoihin ja lamppu syttyi! No, omalla kohdalla se ei ihan onnistunut, mutta ei sen väliä – oli vain uskomattoman hauskaa edes kokeilla jotain itselleen ihan outoa tekemistä.

Helsingin Insinöörien järjestämä tapahtuma oli Tekniikan museollekin kaikkien aikojen ensimmäinen työpaja, jossa osallistujien kanssa rakennettiin perunaparisto. Pajahan oli lastentapahtuma, mutta tekemisen iloa se tarjosi myös aikuiselle, joka ei edes rekvisiitaksi ollut hommannut ketään lasta mukaan.

Pajassa taidettiin olla siellä insinööriyden ytimessä, ihmettelemässä ja kokeilemassa uutta. Osallistumista voi vilpittömästi suositella myös aikuisille, jos vähänkin leikkimieltä löytyy. Seuraava paja on vuorossa maaliskuun 5. päivä, silloin keittiön kierrätysmateriaaleista pitäisi saada syntymään höyrypaatti. Jännää!

Virtuaalisesti, mutta yhdessä

Tekniikan museon sijainti saattoi olla syy pieniin teknisiin ongelmiin etätyöpajan toteutuksessa, mutta museon edustajat lupasivat miettiä mahdollisuuksia niiden korjaamiseen ennen seuraavaa pajaa. Teams-alustalla toteutettuna kuvan laatu oli välillä huono, kenties museon huonojen verkkoyhteyksien takia.

Mutta kuten HI:n tapahtumatuottaja Grete Ahtola muistutti, Teams mahdollistaa sen, että tapahtumassa pääsee helposti myös kysymään ja keskustelemaan. Se oli tarpeen ja tuotti iloa myös nyt toteutetussa pajassa. Oli esimerkiksi kerrassaan mahtavaa kuulla, että ne osallistujat, joilla oli käytössään myös yleismittari, kertoivat saaneensa virtaa – tai siis jännitettä – aikaiseksi peräti 4,6 Volttia. Siis usean pariston verran, vau!

Pajassa tutkittiin sähköä eri tavoin, eli ennen virtapiirin rakentamista tapahtuman ohjaaja Maddie Hentunen esitteli myös sähkömagnetismia ja hankaussähköä.

Ensin mainittuun liittyen teimme ”kompassit”: siihen tarvittiin vettä tyhjään viilipurkkiin ja neula, joka oli magnetisoitu magneetilla yhdensuuntaisesti hangaten, ja kiinnitetty pieneen leivinpaperipylpyrään. Sitten pylpyrä kellumaan vesipurkkiin ja kas, kyllä neula kääntyi osoittamaan samaan suuntaan kuin oikean kompassin neula pohjoisen näyttäessään.

Hankaussähköllä eräs pikku inssi kuulemma sai pitkulaisen ilmapallon varsin sähäkästi kattoon kiinni. MOT – sähköstä on moneksi.

Sähkötyöpajan tarvikelistasta tuli hieman kriittistä osallistujapalautetta: listaa oli ollut vaikea tulkita ja siinä oli pieniä puutteita. Mutta museon väki lupasi ottaa kehitysideoista vaarin. Ja seuraavan pajan tarvikkeiden pitäisi löytyä helposti, vaikka hieman vaikea onkin uskoa, että toimivan höyrypaatin saa rakennettua vain tyhjästä limsatölkistä, tyhjästä maitotölkistä, parista pillistä ja sinitarrasta.

Että pakko varmaan vetää tarvikelistalla myös mainitut työhanskat käteen ja alkaa askarrella höyryn parissa, kyllä taas uusi ihme pitää ihan itse päästä kokemaan.

Teksti ja kuvat: Annamari Iranto