Siirry sisältöön

Etsi sivustolta

Etusivulle
Insinööriliitto
  • en
    • Yleistä jäsenyydestä
      • Liity jäseneksi
      • Edunvalvonta
      • Jäsenedut
      • Osallistu toimintaan
      • Vartiosaaren huvila
      • Vuokraajan tietopaketti
      • Huvilan varauskalenteri
    • Tulevat tapahtumat
      • Kerro tapahtumaideasi
    • Kaikki ajankohtaiset
      • Insinöörikulma-podcast
      • Lehtiarkisto
    • Yleistietoa
      • Hallitus
      • Säännöt
      • Arvot ja strategia
      • Historia
  • Yhteystiedot
Liity jäseneksi
  • Etusivu
  • Jäsenelle
    • Liity jäseneksi
    • Edunvalvonta
    • Jäsenedut
    • Osallistu toimintaan
    • Vartiosaaren huvila
      • Huvilan varauskalenteri
      • Vuokraajan tietopaketti
  • Tapahtumat
    • Kerro tapahtumaideasi
  • Ajankohtaiset
    • Insinöörikulma-podcast
    • Lehtiarkisto
  • Yhdistys
    • Hallitus
    • Säännöt
    • Arvot ja strategia
    • Historia
  • Yhteystiedot
Insinööriliitto
  • Tietosuojaselosteet
  • Henkilötietojen käsittely

Ratavartijankatu 2 C, 6. krs
00520 Helsinki

toimisto@helins.fi p.040 150 3878
Ajankohtaiset
Pesumenetelmä vaikuttaa kasvisten säilyvyyteen

Pesumenetelmä vaikuttaa kasvisten säilyvyyteen

25.11.2021 | Pinnalla
Annamari Iranto

Urho Paakkarin bio- ja kemiantekniikan insinöörityö hyödyttää teollisuutta ja toi tekijälleen Insinööriliiton vuoden insinöörityö -palkinnon.

Salaattisekoituspussin pohjalla on limaisia suikaleita eikä tuoksukaan ole enää raikas. Samana päivänä ostettu keräsalaatti on kuitenkin kunnossa.

Tuorekasvisten, etenkin käsiteltyjen tuorekasvisten säilyvyyteen vaikuttaa moni tekijä.

Insinööri (AMK) Urho Paakkari tutki Metropoliaan tekemässään insinöörityössä yhtä merkittävää säilyvyyteen vaikuttavaa tekijää, tuoreleikattujen kasvisten pesumenetelmää. Lopputuloksena löytyi pesutapa, jolla kasvisten säilyvyys parani.

Paakkari teki insinöörityönsä silloiselle työpaikalleen, jossa oli yritysfuusion myötä ristiriitaisia käsityksiä pesumenetelmien vaikutuksista tuoreleikattuihin kasviksiin. Paakkarin raaka-aineina olivat kukka- ja parsakaali ja tavoitteena löytää molemmille yhteisesti sopiva menetelmä, vaikka eri kaalit eri lailla käyttäytyvätkin.

Kun Paakkarin työnohjaajakin on sittemmin vaihtanut työpaikkaa, on lopputyössä esitelty menetelmä levinnyt kotimaisessa teollisuudessa jo laajemmalle.

Helsingin Insinöörien jäsen Urho Paakkari on otettu Insinööriliiton palkinnosta, josta Insinööri-lehti kertoi edustajakokouksen jälkeen.

”Ihan mahtavalta tuntuu, ja yllätyksenä tuli. Onneksi yksi kaveri vinkkasi kilpailusta, ja ehdin lähettää työn siihen mukaan. Itse en kyllä ajatellut edes viiden parhaan joukkoon yltäväni.”

Soluhengitys ja lämpötila keskiössä  

Urho Paakkari
Elintarviketeollisuus on ottanut käyttöön Urho Paakkarin bio- ja kemiantekniikan alan insinöörityön tulokset.

Teollisesti tuoreleikattujen kasvisten säilyvyydessä tärkeään osaan nousee soluhengitys. Mitä nopeampaa soluhengitys on, sitä nopeammin kasvis kuivuu, tummuu – tai pilaantuu käyttökelvottomaksi.

”Soluhengityksen nopeus taas suhteutuu siihen, miten kasvis on pesty, kuinka pieneksi se on leikattu ja millaiseen suojakaasuun se on pakattu”, sanoo Urho Paakkari.

Pilaantumisen ehkäisemiseksi soluhengitystä siis pitää säädellä suojakaasun avulla. Mutta ehkä yllättävänkin suureen rooliin nousee myös lämpötila, tai itse asiassa kylmäketjusta huolehtiminen.

Tuoreleikatut kasvikset ovat nimensä mukaisesti tuoretavaraksi tarkoitettuja. Urho Paakkari kertoo aiempaan työnantajaansa viitaten, että säilyvyyslupauksia voi turvallisesti antaa vain avaamattomille pusseille.

”Säilyvyydessä on niin monta muuttujaa, että valmistajalle on suuri riski luvata tuotteelle pitkiä säilyvyysaikoja pakkauksen avaamisen jälkeen. Esimerkiksi suojaava kaasupitoisuushan on jo muuttunut”, Paakkari sanoo.

Vettä, ei klooria

Urho Paakkari painottaa, että hän kehitti menetelmänsä nimenomaan puhtaan veden käyttöön perustuen.

”Ainakin Yhdysvalloissa on todella yleistä, että kasvikset pestään vedellä, johon on lisätty klooria. Myös joissain Etelä-Euroopan maissa kloorilisä pesuveteen voi olla käytössä. Klooria toki pestään pois, mutta aina siitä jäämiä jää.”

Suomalaiselle kloorittomuus on ehdoton myyntivaltti, ja voisi olla sitä ulkomaillakin. Pakkausmerkinnöissä kloorin käytöstä ei ole pakko kertoa, mutta ehkä teollisuuden kannattaisi kääntää asia toisinpäin ja kertoa kloorittomuudesta.

”Oleellista on, että vesi on riittävän kylmää, sitä on tarpeeksi ja se on laadukasta”, sanoo Paakkari.

Sellaista vettä meillä Suomessa onneksi riittää teollisuudenkin tarpeisiin.

Suojakaasun ainesosat ovat sitä mitä ilmastakin löytyy: typpeä, happea ja hiilidioksidia. Hapen määrä on yleensä vähäisin, mutta hapettomuuskaan ei ole tavoitetila. Eri raaka-aineet vaativat siis erilaisen suojakaasupitoisuuden, ja valintaan vaikuttaa myös pesu ja kasvisten koko.

”Omassa insinöörityössäni en tutkinut sitä, mikä suojakaasusekoitus olisi optimaalinen kehittämäni pesuprosessin jälkeen tietyllä tavalla leikatuille kasviksille, mutta merkitystä sillä ehdottomasti on”, Urho Paakkari sanoo.

Tämän tutkiminen olisikin hyvä aihe jonkun tulevan Metropoliasta valmistuvan insinöörin lopputyöksi, ja muistakin omasta työstään poikineista tutkimusaiheista Paakkari on entiselle opinahjolleen vinkannut.


Teksti: Annamari Iranto
Kuvat: Pixabay, Urho Paakkarin arkisto, HI:n arkisto

Jaa:

Nostojuttuja

4.5.2014 | Luottopuhetta | Työmarkkinablogi
Yleinen työttömyyskassa – fiksu valintako?
21.10.2025 | Pinnalla | Yritysvierailu
Jää pitää tuntea, jotta sitä voi murtaa
28.8.2026 | Pinnalla | Vierailut
Täydellinen onnistuminen
1.1.2026 | Pinnalla
HI:n verkkosivuille kätevästi puhelimella

Pinnalla

18.11.2026 | Pinnalla | Yhdistys
Uusia tekijöitä HI:n hallitukseen
17.11.2026 | Pinnalla | Jäsenmaksu
Korvauskulut nostavat kassamaksua, liiton jäsenmaksu silti ennallaan
10.11.2026 | Pinnalla | Työelämä
Henkilöstöedustajat paljon vartijoina palkka-avoimuuden toteuttamisessa
30.10.2026 | Pinnalla | Henkilö
Samu Salo iloitsee Insinööriliiton hyvästä maineesta

Lisää luettavaa

Yleiskuva salista, jossa kokouksen osanottajia.
18.11.2026 | Pinnalla | Yhdistys

Uusia tekijöitä HI:n hallitukseen

Tulevan toimintavuoden tavoitteena on vahvan järjestön voimistaminen entisestään.

Insinöörilitton ja korkeasti koulutettujen työttömyyskassan logot.
17.11.2026 | Pinnalla | Jäsenmaksu

Korvauskulut nostavat kassamaksua, liiton jäsenmaksu silti ennallaan

Insinöörien työttömyys on vähentynyt vuodentakaisesta.

Akavan tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko Helsingin Insinöörien kokoushuoneessa työmarkkinajaoksen vieraana.
10.11.2026 | Pinnalla | Työelämä

Henkilöstöedustajat paljon vartijoina palkka-avoimuuden toteuttamisessa

Direktiivi on askel eteenpäin, muttei vielä takaa läpinäkyvyyttä, sanoo Akavan Lotta Savinko.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo työhuoneessaan Helsingin Itä-Pasilassa sijaitsevassa Insinöörit & Ekonomit -talossa.
30.10.2026 | Pinnalla | Henkilö

Samu Salo iloitsee Insinööriliiton hyvästä maineesta

50-vuotias Salo nostaa esiin ammattijärjestöjen roolin yhteiskunnan rakentajina.

Tule mukaan toimintaan!

Helsingin Insinööreissä olet osa porukkaa – yhdessä edistämme insinööriyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Liity jäseneksi

Ratavartijankatu 2 C, 6. krs
00520 Helsinki

toimisto@helins.fi 040 150 3878
  • Jäsenelle
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset
  • Yhdistys
  • Yhteystiedot
Ota yhteyttä
Helsingin Insinöörit 2026
  • Tietosuojaselosteet
  • Henkilötietojen käsittely
  • Evästeet
Insinööriliitto