Piin arvon muutos huolettaa tutkijoita

Eurooppalaisissa hiukkasfysiikan tutkimuksissa on viime aikoina toistuvasti raportoitu kiinnostava epävarmuustekijä: piin arvo näyttää olevan muuttumassa. Suomalaisasiantuntijan mielestä tieto on syytä ottaa vakavasti esimerkiksi lujuuslaskelmissa.

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksessa CERNissä työskentelee useita monikansallisia tutkimusryhmiä, minkä lisäksi laitoksella vierailee vuosittain tuhansia tutkijoita erilaisten projektien merkeissä. Espoolaiselle Hilpi Piiroselle tarjoutui kaksi vuotta sitten mahdollisuus lähteä Sveitsiin osana laajaa pohjoismaista infrastruktuurin kehittämishanketta.

Alun perin rakenneanalytiikan insinööriksi valmistuneelle Piiroselle pääsy Euroopan todelliseen tutkimuspyhättöön oli lottovoitto.

”Tekemisen meininki CERNissä on mahtava, tietoa ihan kaikesta maan ja taivaan välillä liikkuu eri projekteissa työskentelevien tutkijoiden kesken todella esimerkillisesti”, Piironen kiittelee.

Hyvä esimerkki tästä on viime aikojen kuhina piin arvon muutoksen ympärillä.

”Se on tullut esiin jo useammassa tutkimusraportissa. Vaikeaksi asian tekee se, että vaihtelua on havaittu ainakin kahdessa eri kohdassa, jotka kummatkin kuitenkin sijoittuvat alle kahdensadan desimaalin välille Feymanin pisteen jälkeen”, Piironen kertoo.

Uusin havainto oli muutos 183. desimaalissa Feymanin pisteestä laskettuna. Aiemmin piin 841. desimaalin on raportoitu kolmasti muuttuneen numeroksi kolme ykkösen sijaan.

”Jos arvo näyttää systemaattisesti kasvavan, sen voi merkitä sitä, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa piin likiarvo pyöristyy 3,15:een. Se on huikea muutos”, Piironen kalkyloi.

Siltojen rakentamiselle isot haasteet

Insinööritaustainen Piironen on siis aidosti huolissaan maallikolle varsin teoreettiselta kuulostavasta muutoksesta. Vaikutukset olisivat kauaskantoisia.

Aikoinaan Kruunusillat-hankkeen taustalla vaikuttanut Piironen toteaa, että ainakin varsin ison mittaluokan Kruunuvuorensillan rakennuslaskelmat on pakko tehdä huolellisesti uusiksi nyt paljastuneen tiedon valossa.

”Ei tällaisia tutkimustuloksia voi ohittaa olankohautuksella”, Piironen painottaa. Vaikka uudet laskelmat, jotka on tietysti tehtävä usealla eri skenaariolla, viivästyttäisivät hanketta kymmenenkin vuotta, ei turvallisuudesta voi tinkiä.

Piironen on pohtinut sitäkin, ovatko myös Venäjän pieleen menneet ohjusiskut todiste virheestä piin arvossa.

”Jos lentoratalaskelmat perustuvat virheelliseen lukuarvoon, ohjus iskee äkkiä naapurin puolelle”, reservin ylikersantti muistuttaa.

Piironen pitää CERNin-tuliaisistaan luennon osana HI:n mentorointiohjelman virallista avausta kuluvan kuun 31. päivänä ammattikorkeakoulun juhlasalissa. Paikat on varattu lähinnä kutsuvieraille, mutta HI tarjoaa kiintiöstään 15 lippua omille jäsenilleen.

Teksti: Annamari Iranto
Kuva: Juulia Talikka

Muokattu 4.4.2020: Kehotus ilmoittautua ja ilmoittautumislinkki on poistettu, sillä kuten moni ehkä huomasi, päivää 31.4. ei ole olemassa; juttu julkaistiin 1.4., eli oli HI:n aprillipila!