Ryhmä-äly tiimeissä

Ryhmä-älykkyys (Collective Intelligence) on erittäin voimakas työkalu työyhteisöihin. Se on kuitenkin suhteellisen huonosti tunnettu. Monet meistä ovat sitä huolimatta päässeet todistamaan ryhmä-älyn voimaa tiimeissä. Se hetki, kun ajatukset alkavat lentämään ihmisten välillä ja idea paranee pala palalta, kunnes todetaan, että nyt keksittiin jotain uutta.

Wikipedia määrittelee ryhmä-älyn eli kollektiivisen älyn lyhyesti seuraavasti:

Kollektiivinen älykkyys on yhteisöllisen viestinnän tuloksena muodostuva yhteinen tietämys; yhteisöön kuuluvat yksilöt tuovat omat näkemyksensä ja mielipiteensä keskusteluun, ja avoimen viestinnän tuloksena syntyy yhteinen näkemys.

Ryhmä-älyssä ideat ja kognitiivinen tiedonkäsittelykyky ikään kuin summautuu. Yksittäisien tietokoneiden sijasta kytkemme ne kommunikaatioverkon kautta supertietokoneeksi.

Ryhmä-älyllä on oma teoreettinen taustansa mutta sen hyödyntäminen voi olla hyvin käytännön läheistä. Professori Sandy Pentland MIT:sta on tutkinut ilmiötä laajasti eri työyhteisöissä. Hän hyödynsi erilaista dataa ihmisten välisestä kanssakäymisestä ja viestinnästä ja vertasi sitä organisaatioiden mitattuun suorituskykyyn. Pentland löysi erilaisen kanssakäymisen ryhmien jäsenten välillä selittävän erittäin ennustettavasti suorituskykyerot korkean ja matalan suorituskyvyn organisaatioiden välillä.

Pentland erotti kaksi määräävää tekijää ryhmä-älyn takana: Engagement (sitoumus) ja Exploration (tutkimus). Engagement viittaa jäsenten välisiin suhteisiin ryhmän tai tiimin sisällä ja exploration uusien ideoiden ja ajatusten hakemiseen ulkopuolelta. Engagement on käytännössä ideoiden ja tiedon vapaata virtausta ryhmän tai tiimin sisällä. Joku kysyy jotain mihin vastataan, tähän heitetään uusi idea tai kysymys päälle ja hetken päästä on käsissä jotain täysin uutta.

Toteutuakseen engagement vaatii avoimen ja ennakkoluulottoman ajattelun ja kommunikoinnin. Tämä toteutuu parhaiten tiimeissä, joissa jäsenet luottavat toisiinsa ja joilta löytyy se pilke silmäkulmasta. Prosessi käynnistyy yleensä kun sitä vähinten odottaa. Niitä näitä jutellessa, usein kahvipöydässä, kun on rento meininki ja mieli avoinna. Ajatus on kuin vesi – sen pitää antaa virrata. Tiimin sisäinen kilpailu on yksi varma tapa estää ryhmä-älyä toteutumasta. Kilpailussa fokus kohdistuu toisen voittamiseen. Ryhmä-älyssä on kyse toisen tukemisesta. Tehdään sinun ideasta parempi.

Exploration tarkoittaa että tiimi hakee jatkuvasti uusia ideoita ja ajatuksia tiimin ulkopuolelta. Näitä ajatuksia sitten sovelletaan omiin tarpeisiin, yhdistellään muiden ideoiden kanssa ja kehitetään edelleen. Monesti nokkelat ideat ovat nimenomaan olemassa olevan tiedon yhdistämistä uudella tavalla. John Boyd puhui analyysi – synteesi prosessista. Pyörän ohjaustangon, laskettelusuksen, telaketjun ja moottorin yhdistämällä saadaan moottorikelkka.

Mitä ryhmä-älyn systemaattinen hyödyntäminen vaatii? Paras tapa on rakentaa luottamukseen perustuvat tiimit. Mitä erilaisempia jäseniä, sen parempi koska juuri erilainen ajattelu ja näkökulmat luovat olosuhteet uusille näkökannoille. Avoin mieli ja avoin tiedon kulku. Kulttuuri jossa on kasvumentaliteetti (growth mindset) antaa voimaa uteliaisuudelle.

Kirsikkana kakun päällä on, että on tarpeeksi löysää aikaa. Aikaa katsoa ympärille ja hakea uutta. Aikaa miettiä ja keskustella asioista ilman sen kummempaa tavoitetta.

Teksti: Janne Kilpeläinen