Lumitalvi 2021 toi Heinolassa sijaitsevalle Peltonen Ski -suksitehtaalle kovat kiireet. Karvapohjasuksi on sujutellut hiihtoväen ykkössuosikiksi.
Onneksi Pekka Poutakin on joskus väärässä.
”Joululomien aikaan meteorologit ennustivat vielä kylmää, mutta vähälumista tammikuuta. Sitten säähän vaikuttava polaaripyörre kuitenkin hajosi ja koko Eurooppaan tuli kunnon talvi”, tehtaanjohtaja Jarmo Pilli myhäilee.
Hän kuvailee, että lumi on suksitehtaan paras myyntimies.
”Suksien menekkiä on kasvattanut monen huonon talven synnyttämä patoutunut kysyntä. Myös korona-aika on inspiroinut ihmisiä viettämään aikaa luonnossa.”
Kaupat ovat joutuneet myymään viime aikoina jopa ei-oota. Tähän on saattanut vaikuttaa sekin, että kilpailevan suksimerkin tehtaalla Ukrainassa oli tulipalo.
Pilli on työskennellyt suksialalla yksitoista vuotta.
”En ole koskaan aikaisemmin nähnyt yhtä räjähdysmäistä suksibuumia. Teemme töitä kahdessa vuorossa. Meille on tiedossa täystyöllisyys vuodeksi eteenpäin.”
Katso lyhyt video siitä, miten Skin- ja muut sukset tehdään askel askeleelta:
Karvan verran parempi
Peltosen valmistamista perinteisen hiihtotavan suksista noin 80 prosenttia on karvapohjasuksia eli skinejä.
Kuten jo nimestä voidaan päätellä, niin suksen varsinainen juju on pohjan keskialueen karva. Peltosen tapauksessa se on sveitsiläistä, 45 asteen kulmaan kudottua mohairvillaa.
”Kun suksi menee eteenpäin, niin villaa ikään kuin silitetään myötäkarvaan ja se luistaa hyvin. Kun hiihtäjä potkaisee vauhtia, niin villaan kohdistuu liike vastakarvaan ja se antaa pitoa.”
Suksen siteen paikkaa voi ja pitää säätää olosuhteiden, hiihtäjän painon ja taidon mukaan.
”Liukkaalla kelillä sidettä voi siirtää eteenpäin, jolloin hiihtäjän paino on enemmän karvan päällä ja pito paranee. Nihkeällä pakkaslumella siteen paikkaa kannattaa puolestaan siirtää taaksepäin, jolloin luisto paranee.”
Uusvanha keksintö
Karvapohjasuksien valtti on helppohoitoisuus. Sukset toimivat yhtä hyvin nollakelillä kuin paukkupakkasilla.
”Pitovoiteita ei tarvita, vaan riittää, että pitää karvan puhtaana ja luistoalueen liukkaana. Näihin toimiin löytyy helppokäyttöisiä fluorittomia aineita.”
Mohairvilla kestää noin 1500 kilometrin hiihdon. Sen jälkeen villan voi vaihtaa itse tai huollattaa sukset urheiluliikkeessä.
Skin-sukset tulivat markkinoille viitisen vuotta sitten. Idea napattiin vapaalaskijoilta, jotka käyttävät suksissaan irrotettavia karvapohjia mäkeä ylös kavutessaan.
Pillin mielestä jo esi-isämme, jotka sujuttelevat eri pituisilla lylyillä ja kalhuilla, saattoivat olla suuren keksinnön äärellä.
”On säilynyt merkkejä siitä, että he käyttivät suksissaan majavannahkoja.”
Nanogrip toimii nollan molemmin puolin
Peltosen perinteisen hiihtotavan suksista noin kymmenen prosenttia on niin sanottuja nanogrip-suksia, jotka ovat myös varsin helppokäyttöisiä.
Nanogripin pohjassa on kemiallinen pinnoite, joka pitää ja luistaa.
Nanogrippien paras toiminta alue on nollan molemmilla puolilla.
”Skineillä on paljon suurempi käyttöalue. Nanogripit eivät oikein käy ainoiksi suksiksi.”
Voideltavia perinteisen hiihtotavan suksia käyttävät nykyään lähinnä kilpahiihtäjät.
”Kilpasuksien voitelu on tietenkin tarkkaa, huippuosaamista vaativaa tiimityötä. Siinä otetaan huomioon paitsi keliolosuhteet, myös muun muassa hiihtäjän taidot, suksen profiili ja pohjan hiontakuviot. ”
Umpihankeen omat sukset
Perinteisen hiihtotavan suksiin lasketaan myös umpihankeen tarkoitetut metsäsukset.
”Metsäsuksissa tärkeä ominaisuus on suksen kantavuus. Suksi voi olla vaikkapa 70 milliä leveä ja 270 senttiä pitkä.”
Lisäksi tulevat lyhyemmät mutta hyvin kantavat Hunter-sukset. Niiden strategiset mitat voivat olla esimerkiksi 110 milliä ja 180 senttiä.
”Hunter-suksi on vähän kuin lumikengän ja suksen risteymä.”
Luisteluhiihtoon jäykät monot
Myös luistelusuksilla on omat ystävänsä, sekä Suomessa että etenkin Keski-Euroopassa, missä niiden osuus myynnistä on 70%.
Luistelusuksien voiteluun käytetään luonnollisesti vain erilaisia luistovoiteita.
”Luisteluhiihtäjien kannattaa satsata myös riittävän jäykkään, stabiiliin monoon. Luistelussa mono, suksi ja jalka muodostavat ikään kuin yhden kokonaisuuden. Perinteisessä hiihtotyylissä monot ovat aivan erilaisia: pohjasta notkeita ja joustavia”, Pilli vinkkaa.
Kevyt ja kestävä kennorakenne
Modernit sukset – tyypistä huolimatta – ovat hyvin kevyitä, mutta kestäviä. Salaisuus piilee eri materiaaleista valmistetuissa kennorakenteissa.
Kilpasuksi painaa ehkä vain 500 grammaa.
”Kilpasuksissa käytetään yleisesti ohutpaperista valmistettua ja aramidikuidulla vahvistettua Nomex-kennoa. Samaa tekniikkaa hyödynnetään myös esimerkiksi lentokoneteollisuudessa.”
Kaupassa asiantuntija avuksi
Jarmo Pillin mukaan suksikaupoilla kannattaa hyödyntää myyjän asiantuntemusta.
On tärkeää, että esimerkiksi karvapohjasuksi on hiihtäjälle juuri sopivan jäykkä, jotta sen pohjan keskikohta osuu latuun vain polkaistaessa.
”Oikeaan jäykkyyteen vaikuttaa sekä hiihtäjän paino, että hänen hiihtotyylinsä.”
Teksti: Matti Välimäki
Kuvat ja video: Ekaterina Nikitina