Tämän päivän Lego-leikeillä tulevaisuuden osaajiksi

Robotiikan ja muiden uusien teknologioiden hyödyntäminen on monelle menestystä hakevalle yritykselle elintärkeää.  Elintärkeää on myös saada nykyistä useampi nuori hakeutumaan tekniikan alan opintojen pariin.

Metropolia Ammattikorkeakoulun Big-Flash -hanke kannustaa Uudenmaan yrityksiä hyödyntämään robotiikkaa ja muita nousevia teknologioita omaa uudistumistaan edistääkseen. Yhdessä Vantaan kaupungin kanssa toteutettava hanke esittäytyi myös taannoisilla Teknologia 2022 -messuilla ja herätti kiinnostusta.

Yrityksille maksuttomalla hankkeella on monia ulottuvuuksia, sanoo projektipäällikkö Tiina Vuorijärvi.

”Tarjoamme yrityksille koulutusta uusien teknologioiden hyödyntämiseen lähtien siitä, että käsitteitä avaamalla autamme yrityksiä ymmärtämään, mistä kaikesta esimerkiksi robotiikassa on kysymys”, Vuorijärvi kertoo.

Opiskelijoiden kanssa toteutettavissa projekteissa yrityksissä voidaan tehdä jostakin teknologian hyödyntämiseen tähtäävästä ideasta demo, joka näyttää konkreettisesti, millainen lopputulos voisi olla. Jos projekti etenee insinöörityönä toteutettavalle protoasteelle, kokonaisuuteen sisältyy investoinnin kannattavuusarviointi. Kahdessa hankkeen projektissa on mahdollista edetä aina tuotantovaiheeseen saakka.

Projekteissa kehittyy sekä asiakasyrityksen että opiskelijoiden osaaminen. Hanke toimiikin myös erinomaisena rekrytointikanavana opiskelijoiden ja yritysten välillä, huomauttaa Vuorijärvi.

Vuoden 2023 kesään saakka jatkuvan hankkeen jo käynnistyneistä projekteista ja itse hankkeesta saa lisätietoa Big-Flash -verkkosivuilta. Osa hanketta on myös ARI- eli Automation, Robotics and Industry -osaamisverkosto, joka tarjoaa ilmaisia verkkokursseja ja alustan verkostoitumiseen alan toimijoiden kesken.

Legoista kipinä tekniikan alan opintoihin?

Nyt Metropolialla on siis tarjota opiskelijoita projekteja toteuttamaan, mutta huoli tulevaisuuden osaajista on todellinen. Helsingin Insinöörit HI ry on osaltaan pyrkinyt vastaamaan huutoon organisoimalla koulukierroksia, joiden tavoitteena on innostaa nuoria, etenkin tyttöjä, tekniikan alan opintoihin.

Kysymys kuitenkin kuuluu, pitäisikö lapsia nykyistä enemmän tutustuttaa tekniikkaan jo peruskoulussa tai peräti päiväkoti-iässä?

Esimerkiksi STEAM-pedagogiikkaa soveltamalla ajatusta voi viedä eteenpäin, lapsen saadessa jo varhaiskasvatusvaiheessa muun muassa teknologiakasvatusta ja opetusta insinööritaidoissa. Tiede- ja teknologiakasvatusta, insinööritaitoja, taidetta ja matematiikkaa yhdistävä STEAM-pedagogiikka tulee sanoista Science, Technology, Engineering, Arts & Mathematics.

Insinööritaidoilla tarkoitetaan niitä taitoja, joita insinöörit tarvitsevat työssään. Lapset luonnostaan pohtivat asioita kuten insinöörit tekevät, sillä he jatkuvasti tutkivat ja yrittävät ymmärtää, miten asiat toimivat, kirjoittaa Virpi Nykänen Jyväskylän yliopistoon tekemässään STEAM-pedagogiikkaa käsittelevässä pro gradu -työssä.

Tulevia opiskelumahdollisuuksiaan pohtivia nuoria tekniikka kuitenkin siis kiinnostaa aivan liian vähän. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi kestävän kehityksen kysymykset ja ilmastonmuutoksen uhka ratkaistaan nimenomaan tekniikalla, huomauttaa lehtori Timo Junell Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

”Jotenkin alan brändiä pitäisi saada nostettua”, Junell pohtii. ”Nuoret eivät enää nykyään ole luonnostaan koneiden kanssa samalla tavoin tekemisissä kuin ennen, mikä varmaan osaltaan on suunnannut kiinnostusta muualle.”

Iso ongelma on viime aikoina paljon esillä ollut matematiikan osaamisen alhainen taso, jonka Junell sanoo näkyvän niin Metropoliassa kuin Aalto-yliopistossakin. Tähänhän on tarttunut myös Insinööriliitto Lasketaan taso korkeammalle -kampanjallaan.

Mutta kukaties tulevaisuus on ihan valoisa: ainakin Metropolian Myyrmäen kampuksella 10.5.2022 järjestetyssä Lego-robottikisassa riitti ”ääntä, toimintaa ja suuria tunteita”, kuten kisan organisoineen Robotiikka- ja tiedekasvatus ry:n Tuomo Einiö kuvasi.

Mistään heppoisesta palikkaleikistä ei kilpailussa todellakaan ollut kysymys. Joukkueilta vaadittiin osaamista niin robottien suunnittelussa, projektinhallinnassa, yrittäjyydessä kuin esitystaidoissakin, kilpailun taustaorganisaatioiden arvojen sisäistämistä unohtamatta.

Kun moisesta selvisivät kunnialla kouluikäiset lapset ja nuoret, ehkä osaajapula ei uhkaakaan tulevaisuuden Suomea.

Teksti: Annamari Iranto
Kuvat: Joseph Bitar