Tekninen kehitys tuo sodan kaikkialle

PUOLUSTUSTEOLLISUUS ON UUDEN edessä, koska aseet ja sodankäynti ovat muuttuneet – ja muuttuvat.

Jos joku ajattelee, että edellä todettu on jo niin sanotusti vanhaa kauraa, erehtyy. Takavuosien tieteiselokuvien utopistiset ratkaisut ovat nyt käytössä taisteluvälineissä, ja tämän päivän scifi näyttää, mikä on sodankäynnin todellisuutta pian.

Helsingin Insinöörien Korkean teknologian seminaarisarjan keskiviikkona 7.5. pidetty kevätseminaari, aiheenaan puolustusteknologia, osui ajankohtaisuudessaan maaliinsa täydellisesti. Yhdessä Insinööriliiton kanssa järjestetty tilaisuus keräsikin yleisöä runsaasti: ilmoittautuneita itse tilaisuuteen tai verkkolähetyksen seuraajiksi oli yhteensä noin 450, minkä lisäksi HI oli kutsunut opiskelijoita seuraamaan tilaisuutta heille jaetun yleisen linkin kautta.

Ensimmäisenä alustajana tilaisuudessa puhui ja paneelikeskustelua veti insinöörieversti (evp) Jyri Kosola, jolla on DI- ja lisensiaattitutkinnot sähkötekniikasta, elektronisen sodankäynnin tutkinto Royal Military College of Sciencesta Englannista ja yleisesikuntaupseerin tutkinto Maanpuolustuskorkeakoulun maasotalinjalta. Hänen viimeinen tehtävänsä Pääesikunnassa ennen yrittäjäksi ryhtymistä oli Puolustusvoimien tutkimuspäällikön pesti.

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN HUIMA KEHITYS on keskeinen tekijä puolustusteollisuuden ja sodankäynnin murroksessa. Siihen kytkeytyy yleinen teknologian miniatyrisoituminen. Tätä kuvasti hyvin Kosolan esityksen kuvasarja, joka näytti, että aluksi siirrettävä elektroniikka tarkoitti rekan kuljettamaa konttia, sitten auton takaluukussa kulkevaa tarpeistoa. Seuraava kehitysaskel oli kannettavat laitteet, sitten tulivat puettavat, kuten kellot. Nyt elektroniikka on sulautunut esineisiin ja asusteisiin, vaikkapa silmälaseihin.

Siksi aseet ja sota voivat olla kaikkialla.

Mutta eivät kaikki aseet – tai puolustusvälineet – tapa, ainakaan välttämättä tai heti. Huomaamaton tiedustelulaite yleisötilaisuudessa, tai vähemmän huomaamaton tiedusteludrooni taistelukentällä, saa itse kustakin helposti tietoa digitaalisen jalanjälkemme takia.

Sillä tiedolla voi tehdä paljon. Hankkia tietoa verkostoistamme. Vaikuttaa saamaamme informaatioon. Vaikuttaa mieleemme, ja sitä kautta yhteiskuntaamme.

Toki mieleen voi vaikuttaa ilman salakavalaa tiedonkeruutakin. Voi vain muokata historiaa uusiksi sanoin, uusin tarinoin tai uudelleen nimeämällä, ja kas, tulevaisuuskin voi muuttua. Keino ei edes ole uusi.

NYKYAJAN PUOLUSTUSTEKNOLOGIALLE TYYPILLISTÄ on, että yhdellä laitteella on monia eri toimintoja. Lentävä drooni voi tehdä erilaisia tiedustelu- ja havainnointitoimia, ampua ja vaikkapa välittää tietoa parvena lentäville toisille drooneille. Tällaisen kehityksen kääntöpuolena voi armeijamaailmassa tosin olla vastuun hämärtyminen, huomautti Kosola. Siinä missä tykkimies tiesi aseen olevan hänen vastuullaan, ihmettelevät tiedustelu, jalkaväki, ilmatorjunta ja tykistö nyt, että kenenköhän tuosta monitoimidroonista tulisikaan huolehtia.

Osaajapuolella kehitys tarkoittaa ennen kaikkea kysyntää ohjelmistokehittäjistä ja rohkeista innovaattoreista. Tilaisuudessa puhunut Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n teknologiajohtaja, DI Lauri Kangas nosti esiin yhdeksän nousevaa ja disruptoivaa teknologiaa, joihin NATO:n innovaatiorahasto (NIF) keskittyy. Kangas totesi, että Suomella on jo paljon vahvuuksia kyseisillä aloilla, kuten energiateknologiassa, uuden sukupolven viestintäteknologiassa, uusissa materiaaleissa tai kvanttiteknologiassa – joka muuten oli edellisen HI:n Korkean teknologian seminaarin aihe.

Autonomiaan ja robotiikkaan liittyen Suomella on peräti hiljattain julkaistu droonistrategia, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta droonien kehittämisen suurvalta. Eikä kysymys ole vain taistelukentillä operoivista drooneista, vaan teknologian hyödyntämisestä laajasti. Drooneissa disruptiivisuus eli häiriön ja muutoksen aiheuttaminen vakiintuneisiin käytäntöihin ja järjestelmiin voi toteutua myös monilla siviiliyhteiskunnan toimialoilla, kuten vaikkapa ruokatilauskuljetuksissa ja taksipalveluissa. Droonithan eivät myöskään vain lennä, vaan drooniteknologiaa hyödyntävä miehittämätön laite voi kulkea myös maalla tai pinnan alla, kuten uutiset Ukrainan sodastakin ovat kertoneet.

KOLMAS SEMINAARISSA ESIINTYNYT asiantuntija, puolustusteollisuusyhtiö Patrian teknologiajohtaja Matti Saarikko, on koulutukseltaan ajoneuvotekniikan insinööri (AMK). Patriahan tunnetaan erityisesti ajoneuvoistaan, jotka nykypäivänä ovat yhtä lailla täynnä huipputeknologiaa. Saarikon johtamassa usean EU/NATO-maan ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteisessä FAMOUS-projektissa tavoitteena on ollut kehittää uuden sukupolven panssariajoneuvoja, tai oikeastaan ajoneuvosysteemejä, joiden teknologia, liikkuvuus ja modulaarisuus kykenevät vastaamaan tulevaisuuden taistelukentän vaatimuksiin.

Patrian ajoneuvoliiketoiminnassa kiintoisaa on myös se, että tulosta ei tehdä vain ajoneuvojen myynnillä, vaan myös kunnossapidolla on merkittävä rooli. Se on hyvä asia työllisyyttä ajatellen. Raskaidenkin ajoneuvojen rakentamisessa tätä päivää on myös vaatimus valmistuksen tehokkuudesta, tuotannon nopeus. Siihen kehitystyö on tähdännyt.

Tilaisuuden paneelikeskustelussa esiin nousi vahvasti ajatus ”jos se toimii Suomessa, se toimii muuallakin”. Suomalaisen puolustusteollisuuden menestyksen kannalta hyödyllistä on siis ollut, että meillä on vähän rahaa ja huonot kelit – on ollut pakko miettiä, miten asiat voi tehdä toisin. Kun täällä kehitetään laite, joka pakkasessa pystyy navigoimaan ”lumihangessa lonkerotaivaan alla”, kuten Jyri Kosola muotoili, siitä kiinnostuvat muutkin.

Suomen puolustusteollisuudella on siis hyvä maine, mikä on tärkeää liiketoiminnan kannalta. Saarikon esityksensä aluksi näyttämä Patrian PR-video muistutti, että osaaminen ja jatkuva kehittäminen ovat edellytys oman suvereniteetin säilyttämiselle. Todeten lopuksi ytimekkäästi: ”Trust us, we’ve been there.”

Seminaaritallenne on toistaiseksi katsottavissa tämän linkin takaa, myöhemmin tallenne tulee Helsingin Insinöörit HI ry:n YouTube-kanavalle.