TES-tavoitteet elävät ajassa

TYÖELÄMÄ EI OLE entiteetti, jonka sisällä asiat tapahtuvat ennalta suunnitellusti. Päinvastoin, yllättävillä seikoilla voi olla isojakin vaikutuksia vaikkapa siihen, mikä kaikki voi olla realismia esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluissa. Tämä nousi jälleen hyvin esiin, kun Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa vieraili HI:n työmarkkinajaoksen huhtikuun kokouksessa tuomassa työpaikkojen luottamusväelle työmarkkinatilanteen ajankohtaisterveiset.

Jos sotatoimet Lähi-Idässä saavat inflaation taas laukkaamaan, paineet lapioida ostovoimakuoppaa umpeen suuremmilla palkankorotuksilla kasvavat. Moni tekniikan alan työehtosopimus on voimassa vielä ensi vuodenkin, jollei jompikumpi osapuoli irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuun. Mutta vaikka inflaatioprosentti olisi suurempi kuin vuodelle 2027 luvassa oleva 2,4 prosentin palkankorotus, kuinka varma voisi olla siitä, että saatavissa olisi nykysopimuksen takaamaa parempi korotus? Tavoitteiden asetannassa pitää osata lukea tilannetta.

Viime aikoina myös insinöörien työttömyys on ollut nousussa, joskin juuri nyt tilanne näyttää esimerkiksi työttömyyspäivärahahakemusten valossa kääntyneen parempaan suuntaan. Teknologia-alallahan menee nyt hyvin, sen joutuu työnantajajärjestökin myöntämään oman tuoreen kyselynsä valossa. Uusia tilauksia tulee kiihtyvällä tahdilla ja tilauskanta kaiken kaikkiaan on ennätystasolla. Samaan aikaan kuitenkin tilanne, jossa voisi puhua työntekijän markkinoista, on kaukana.

KOKO NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄN MURROS tuo soppaan omat mausteensa. Viimeaikaiset työntekijäjärjestöjen johtajavalinnat antavat aihetta pohtia, tähdätäänkö niillä laajempiinkin systeemisiin vaikutuksiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK valitsi johtajakseen vahvasti työmarkkinataustaisen Minna Helteen. Hänen tilalleen Teknologiateollisuuden johtoon valittua Taina Susiluotoa taas voi luonnehtia virkamiestaustaiseksi saneeraajaksi. Myös ennen vahvasti yritystaustaisten johtajien luotsaaman Kemianteollisuuden uusi nokkamies Mikko Salo tulee työmarkkinakentältä, akavalaisesta Loimusta.

– Sitä voi miettiä, että onko työnantajaleirissä haluja saneerata omia organisaatioita vai työmarkkinajärjestelmää laajemminkin, esimerkiksi pyrkimällä kasvattamaan yrityskohtaisten työehtosopimusten määrää yleissitovien kustannuksella. Jotkin perusteethan valinnoilla aina on, Oksa huomautti.

Tulevia neuvotteluja silmällä pitäen osapuolten yhteinen työryhmä kehittelee myös uutta palkankorotusmallia. Mallin pitäisi olla toimiva kunnollisia yleiskorotuksia kaikkien hyödyksi ajavan työntekijäpuolen mielestä, mutta jotenkin sen pitäisi palvella myös työnantajien haluja jakaa osa potista henkilökohtaisilla perusteilla. Oksa kertoi, että valmistelua varten on tutustuttu muiden maiden malleihin. Esimerkiksi Belgian-malli on hyvä esimerkki sekavasta ratkaisusta, jota ei ainakaan kannata meille kopioida. Työryhmällä on aikaa syyskuun loppuun, mutta mikäli sopimus jatkuu vielä ensi vuoden ajan, aina vuoden 2027 syyskuun loppuun.

HI-LÄISIÄ HENKILÖSTÖEDUSTAJIA PUHUTTANUT kysymys työpaikkojen luottamustoimisten valintamenettelystä eri tilanteissa oli myös Oksan esityksen aiheena. Jotta mikään ei olisi liian yksinkertaista, valinnalle ei ole vain yhtä mallia.

Koskien henkilöstön edustajaa, joka auttaa työpaikan henkilöstöä työsuhteeseen liittyvissä asioissa, työsopimuslaki tuntee nimitykset luottamusmies ja luottamusvaltuutettu. Myös muita nimityksiä on käytössä, kuten luottamushenkilö, yhteyshenkilö tai julkisen sektorin sopimuksissa esiintyvä, yleisnimityksestäkin käyvä luottamusedustaja.

Järjestäytyneissä yrityksissä, jotka noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta, työntekijät valitsevat edustajakseen luottamusmiehen tai -henkilön. Esimerkiksi teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan TESsin mukaisesti luottamushenkilöksi voi valita ylemmän toimihenkilön, joka edustaa sopimuksen työntekijöiden puolesta allekirjoittanutta Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:tä – eli on esimerkiksi Insinööriliiton jäsen. Luottamushenkilön valintaan saavat kuitenkin osallistua kaikki yrityksen ylemmät toimihenkilöt, siis myös toiseen ammattijärjestöön (vaikkapa TEKiin) kuuluvat tai kokonaan järjestäytymättömät palkansaajat.

Sen sijaan vaikkapa tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen mukaisen luottamusmiehen valintaan voivat osallistua vain sopimuksen piiriin kuuluvat järjestäytyneet eli ammattijärjestöön kuuluvat työntekijät.

Jos yritys ei kuulu yleissitovan työehtosopimuksen piiriin, työntekijät voivat valita keskuudestaan vain luottamusvaltuutetun, paitsi jos yrityskohtaiseen työehtosopimukseen sisältyy luottamusmiessopimus. Toisaalta, vaikka yritys olisi järjestäytynyt ja sitä koskisi yleissitova TES, järjestäytymättömät työntekijät voivat halutessaan valita omaksi edustajakseen luottamusvaltuutetun, vaikka yrityksessä olisi jo työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai -henkilö.

Ja vielä: siinä missä vaikkapa Insinööriliittoon kuuluva luottamushenkilö teknologiateollisuuden TESsin mukaisesti edustaa kaikkia yrityksen ylempiä toimihenkilöitä, rajat julkisella sektorilla ovat tarkat; edustaja edustaa vain oman järjestönsä jäseniä. Summa summarum: jos työpaikalla tulee epäselvyyttä henkilöstöedustajan valinnasta, parasta on kysyä apua Insinööriliiton asiantuntijoilta.

MYÖS TYÖTTÖMIEN JÄSENTEN palvelemisesta heräsi jaoksessa keskustelua Oksan esittämien työttömyystilastojen siivittämänä. Insinööriliitollahan on tarjolla apua kaikkiin työelämän tilanteisiin, myös lomautukseen ja työttömyyteen liittyen. Työelämän lakitieto -sivut, erilaiset työnhaun tuet ja työpaikkatori ovat tästä esimerkkejä, puhelinneuvontaa unohtamatta. Ja unohtamatta tapahtumia, joilla HI:kin haluaa pitää myös työttömät jäsenet mukana porukassa, sekä mielekästä ajanvietettä että verkostoitumismahdollisuuksia tarjoten.

Jäsenyyttä kannattaa siis jatkaa myös työttömänä. Lomautuksen ja työttömyyden ajalta on mahdollisuus saada jäsenmaksualennusta, ja alennetulle jäsenmaksulle saa vastinetta palveluja hyödyntämällä. Samalla voi vinkata, miten liitto voisi entistä paremmin tukea työttömiä jäseniään.