Siirry sisältöön

Etsi sivustolta

Etusivulle
Insinööriliitto
  • en
    • Yleistä jäsenyydestä
      • Liity jäseneksi
      • Edunvalvonta
      • Jäsenedut
      • Osallistu toimintaan
      • Vartiosaaren huvila
      • Huvilan varauskalenteri
    • Tulevat tapahtumat
      • Kerro tapahtumaideasi
    • Kaikki ajankohtaiset
      • Insinöörikulma-podcast
      • Lehtiarkisto
    • Yleistietoa
      • Hallitus
      • Säännöt
      • Arvot ja strategia
      • Historia
  • Yhteystiedot
Liity jäseneksi
  • Etusivu
  • Jäsenelle
    • Liity jäseneksi
    • Edunvalvonta
    • Jäsenedut
    • Osallistu toimintaan
    • Vartiosaaren huvila
      • Huvilan varauskalenteri
  • Tapahtumat
    • Kerro tapahtumaideasi
  • Ajankohtaiset
    • Insinöörikulma-podcast
    • Lehtiarkisto
  • Yhdistys
    • Hallitus
    • Säännöt
    • Arvot ja strategia
    • Historia
  • Yhteystiedot
Insinööriliitto
  • Tietosuojaselosteet
  • Henkilötietojen käsittely

Ratavartijankatu 2 C, 6. krs
00520 Helsinki

toimisto@helins.fi p.040 150 3878
Ajankohtaiset
Työn tuottavuus ei parane työaikaa pidentämällä – päinvastoin

Työn tuottavuus ei parane työaikaa pidentämällä – päinvastoin

HI:n Työmarkkinablogi ruotii työelämän ajankohtaisasioita.

28.4.2015 | Luottopuhetta | Työmarkkinablogi
Arkisto

Eduskuntavaalien voittajana hallitustunnustelijaksi nimitetty Suomen Keskustan puheenjohtaja, diplomi-insinööri Juha Sipilä, on arvellut hallitusneuvottelut niin helpoiksi, että hän ehtii hyvin samanaikaisesti neuvotella työmarkkinajärjestöjen kanssa ns. yhteiskuntasopimuksesta. Hän on tiedustellut järjestöiltä keinoja mm. tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden kasvattamiseen.

On helppo arvata, että työnantajaleirissä tuottavuuden parantamiseen keksitään työsuhteen ehtoja heikentäviä ajatuksia, esimerkiksi työajan pidentäminen. Työpanoksen lisäämisellä ilman palkan vastaavaa korotusta työtunnin yksikköhinta alenee. Työajan pidentäminen on todellisuudessa askel työttömyyden kasvattamiseen. Jos samat työt tehdään nykyistä pidemmällä työajalla, ei tuottavuus vielä kasva, vaan se saadaan tällä mallilla aikaiseksi vain toimenpiteeseen liitettävillä irtisanomisilla. Jos samat työt pyrittäisiin irtisanomisten kautta tekemään vähemmällä väellä, voitaisiin yrittää tavoitella lyhytnäköistä tuottavuuden kasvua. Työajan pidentämisestä aiheutuu siis työttömyyden lisääntymistä, jota emme tässä suhdannetilanteessa tarvitse lisää.

Voidaanko tällaisella yksinkertaisella työajan pidentämistoimenpiteellä saada aikaiseksi aitoa tuottavuuden kasvua, on hyvin kyseenalaista. Minimiinsä työvoimansa ajanut yritys vaikeuttaa tulevaisuuttaan, sillä pienemmillä resursseilla se ei voi vastata asiakkaidensa kysynnän kasvuun. Jos työajan pidentäminen olisi eurooppalaisessa työelämässä avain tuottavuuden kasvuun, pitäisi olla niin, että laiskoiksi mielletyt kreikkalaiset tekevät vähiten työtä ja ahkerina pidetyt saksalaiset paiskisivat pisimpiä työpäiviä, mutta näinhän ei suinkaan ole. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tilastoi eri maiden todellisia, keskimääräisiä toteutuneita vuosittaisia työtuntimääriä. Kreikassa luku on jopa 2037, Suomessa 1666 ja Saksassa vain 1388 työtuntia vuodessa. Halutaanko Suomessa todella tässä asiassa mennä Kreikan tielle ja pidentää työaikoja nykyisestään? Todellisuudessa työn tuottavuutta ei voida kasvattaa työaikaa pidentämällä, vaan ainoastaan työajan järkevällä ja tehokkaalla, oleelliseen keskittyvällä käytöllä.

Työn tuottavuuden kasvattamiseen ei ole olemassa kuukauden kuluessa työmarkkinoiden kesken löydettävää yksinkertaista patenttiratkaisua, vaan se vaatii jatkuvaa pitkäjännitteistä työtä työpaikkatasolla: miten voimme virtaviivaistaa prosessejamme, yksinkertaistaa päätöksentekoamme ja sujuvoittaa työnkulkujamme. Tällaiset toimenpiteet parhaimmillaan tekevät työn mielekkäämmäksi ja miellyttävämmäksi samalla, kun sen tuottavuus kasvaa.

– Luottoukko –

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Organisation for Economic Co-operation and Development. StatExtracts. Average annual hours actually worked per worker
Akava 22.4.2015: Hallituksen turvattava ostovoima, koulutus ja työelämän kehittäminen

Jaa:

Nostojuttuja

23.2.2022 | Pinnalla
HI:n verkkosivuille kätevästi puhelimella
29.10.2024 | Pinnalla | Henkilö
Insinööriyden moniottelija uskoo järjestön voimaan
21.1.2025 | Luottopuhetta | Työmarkkinablogi
Onko insinööreillä joukkovoimaa, jopa lakkovalmiutta?

Pinnalla

5.6.2025 | Pinnalla | Työelämä
”Hämmästyttää, muttei yllätä”
3.6.2025 | Pinnalla | Palkinnot
Iloisia stipendinsaajia nyt ennätysmäärä
8.5.2025 | Pinnalla | Teknologia
Tekninen kehitys tuo sodan kaikkialle
5.5.2025 | Pinnalla | Hyvinvointi
Bara bada bastu – vai ajatus saunan tekniikallekin?

Lisää luettavaa

Graafinen kuvituskuva jossa vaaka kuvastaa lainkäyttöä.
23.4.2025 | Luottopuhetta | Työmarkkinablogi

Olisiko Jeesus tarvinnut liiton lakitukea?

Liiton lakiapu on jäsenetu, josta kannattaa maksaa.

Graafinen symbolikuva maailman insinööripäivää käsittelevään blogikirjoitukseen.
4.3.2025 | Luottopuhetta | Työmarkkinablogi

Maailman insinööripäivä – yhdessä kestävästi

Kestävien ratkaisujen merkkipäivä 4.3. on myös insinöörikunnan yhteisöllisyyden juhlaa.

Graafinen kuvaelementti blogitekstiin.
19.2.2025 | Luottopuhetta | Työmarkkinablogi

Kulissien takana tapahtuu

TES-neuvottelut ovat tasapainoilua julkisen ja luottamuksellisen välillä.

Graafisista elementeistä ja tekstistä koostuva kuva joka kuvaa blogin aihetta "onko insinööreillä joukkovoimaa".
21.1.2025 | Luottopuhetta | Työmarkkinablogi

Onko insinööreillä joukkovoimaa, jopa lakkovalmiutta?

Nimimerkki Luottoukko haastaa insinöörit pohtimaan joukkovoiman merkitystä.

Tule mukaan toimintaan!

Helsingin Insinööreissä olet osa porukkaa – yhdessä edistämme insinööriyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Liity jäseneksi

Ratavartijankatu 2 C, 6. krs
00520 Helsinki

toimisto@helins.fi 040 150 3878
  • Jäsenelle
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset
  • Yhdistys
  • Yhteystiedot
Ota yhteyttä
Helsingin Insinöörit 2025
  • Tietosuojaselosteet
  • Henkilötietojen käsittely
  • Evästeet
Insinööriliitto