Vaaka ja leikkausrobotti samalla asialla

Helsingin Insinöörien terveysteknologiaa käsittelevä virtuaaliseminaari 9.4.2022 tarjosi mielenkiintoisia ja monipuolisia näkymiä terveyden teknistymiseen ja alan tulevaisuuteen. Tallenne seminaarin annista on nyt katsottavissa. 

Seminaarin avannut futuristi ja teknologia-asiantuntija, biohakkeriksikin kutsuttu Teemu Arina asetti omassa puheenvuorossaan terveysteknologiaa hauskasti mittasuhteisiinsa. Aina kysymys ei olekaan dataa sovellusten avulla välittävistä huipputeknisistä vimpaimista.

”Jos kotonasi on vaaka, olet jo biohakkeri”, Arina huomautti. Totta: vaaka, varsinkin edistyneempi sellainen, esimerkiksi sisäelinrasvan määrästä kertova, antaa käyttäjälleen tietoa elimistön tilasta. Sitä tietoa voi sitten käyttää omaksi hyödyksi – jotta terveydenhoitomme voisi olla aidosti terveyden, ei sairauksien hoitoa, kuten Arina huomauttaa.

Sanomansa tueksi Arinalla oli esittää melko vastaansanomattomia todisteita, nimittäin itsestään älylaitteilla keräämiään tietoja. Reilut kymmenen vuotta sitten kovilla kierroksilla käynyt nuorimies paloi loppuun, sai vatsahaavan – ja päätti, että terveys piti ottaa vakavasti. Hän aloitti terveytensä optimoinnin.

Sen myötä Arina on itse asiassa onnistunut kääntämään kelloa taaksepäin, kun asiaa tarkastelee hänen epigeneettisen ikänsä valossa.

Futuristin näkemykset tulevaisuuden terveydenhoidosta ovat monin tavoin virkistävää kuultavaa. Mitäpä jos lääkäri määräisikin lääkkeen sijasta älykellon tukemaan elintapamuutosta? Entä mahtaako tulevaisuuden terveyskeskus olla lähempänä kuin osaat ajatellakaan?

Teemu Arinan lisäksi seminaarissa puhui myös Firstbeat Technologies -yhtiön tutkimusjohtaja Tero Myllymäki, joka jo aiemmassa HI:n artkkelissa kertoi mittausdatan hyödyntämisestä hyvinvoinnin lisäämisessä. Seminaaritallenteella hän selittää tarkemmin muun muassa sykevälivaihtelun mittaamisen merkitystä.

Robotista apua, kun ennakointi on epäonnistunut

Vaikka ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja myös perimä ja ympäristötekijät vaikuttavat terveyteemme, elintapojen osuutta on vaikea kiistää. Jos mittalaitteiden antama tieto elimistön tilasta aikaansaa halun yrittää parantaa tilannetta, moni ajan myötä muutoin tuleva sairaus voi jäädä puhkeamatta.

Tarjolla on siis kenties parempia elinvuosia, ehkä enemmän niitä. Valinnoillaan voi vaikuttaa, tai ainakin yrittää vaikuttaa.

Siinä missä vaaka ja erinäiset mittalaitteet voivat auttaa ihmistä terveyden ylläpitämisessä, leikkausrobotti on apuna, kun hyvinvoinnin edistäminen vaatii järeitä sairauden hoitokeinoja. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan thoraxkirurgian ylilääkäri, dosentti Jari Räsänen esitteli HI:n seminaarissa Da Vinci -leikkausrobotin käyttöä ja hyötyjä.

Hämmästyttävää kyllä, ensimmäiset ideat leikkausroboteista syntyivät jo yli 50 vuotta sitten. Yhtenä visiona oli nimenomaan etäkirurgian kehittäminen, ja nimenomaan Yhdysvaltain armeijan tarpeisiin, mutta sotilaskäyttö jäi pikemminkin haaveen tasolle, Räsänen kertoi.

Tosin yksi etäkirurgian merkkipaalu saavutettiin muutama päivä ennen syyskuun 11. päivää vuonna 2001, kun New Yorkissa oleva kirurgi ohjasi Ranskassa tehtävää leikkausta. Suuri lääketieteen uutinen jäi kuitenkin tuon syyskuun hieman suurempien uutisten jalkoihin.

Jari Räsäsen osuus seminaarissa laajentaa hyvin kuvaa siitä, miten erilaisin tavoin insinööriajattelulla voi terveydenhuoltoa kehittää. Varoituksen sanana on todettava, että Räsäsen esityksen kuvamateriaali avaa asiaa hyvinkin perusteellisesti, eli tottumattomalle kuvat leikkausrobotin avulla tehtävästä keuhko-operaatiosta voivat olla luotaantyöntävää katsottavaa.

Kiinnostava kokonaisuus kesti lähes kaksi tuntia, tässä esitetty on siis vain pintaraapaisu seminaarin annista. Terveysteknologiaa käsittelevään HI:n Korkean teknologian seminaarisarjan tallenteeseen pääset tästä linkistä.

Teksti: Annamari Iranto
Kuva: Ekaterina Nikitina