Vapaa-ajan veneistä sähkökäyttöisiä

27.1.2022 | Pinnalla

Vesillä on tapahtumassa sama kuin tieliikenteessä: sähkökoneet haastavat polttomoottorit. Hinta on kalliimpi ja lataus ottaa aikaa, mutta ympäristö kiittää.

Tähän aikaan vuodesta veneilykansa odottaa jo malttamattomana: venemessut ovat aivan niemen takana! Tänä vuonna peräti kahden vuoden tauon jälkeen.

Paitsi että ei. Koronarajoitusten keskellä järjestäjien oli pakko tehdä kipeä päätös tapahtuman perumisesta, sillä riski oli liian suuri. Vaikka messut saisivatkin nyt matalan riskin tapahtumana vapautuksen rajoituksista, ei isoa tapahtumaa polkaista pystyyn kovin nopeasti. Eikä veneitä voi kuljettaa Helsingin Messukeskukseen varmuudenkaan vuoksi, se ei nimittäin ole halpaa lystiä. Venemessut siis järjestetään seuraavan kerran helmikuun puolivälin tienoilla 2023 – mutta veneillä voi tänäkin vuonna, joten nyt on sopiva aika haistella tulevan kauden tuulia.

Muun muassa venealalla toimivan tukkuliike Oy Brandt Ab:n myyntipäällikkö Pasi Partanen arvioi, että sähköperämoottori on nykyään jo hyvä vaihtoehto pieneen mökkiveneeseen – ja isompiinkin veneisiin, kun matkanteko on rauhallista.

Sähkömoottorien suuria valtteja ovat tietenkin hiljaisuus ja ympäristöystävällisyys. Tärkeää on myös moottorien varmatoimisuus ja helppokäyttöisyys.

”Koneet starttaavat nappia painamalla. Niitä on myös helppo siirrellä paikasta toiseen, koska ne ovat suhteellisen kevyitä eikä niissä ole öljyä tai bensiiniä.”

Brandt Oy tuo maahan saksalaisen Torqeedon sähköperämoottoreita, esimerkiksi 615 W:n Travel 603:a ja 1100 W:n Travel 1103:a. ”Veteen välitettynä vääntävänä sähkömoottoritehona 1100 watin tehoa voi verrata työntövoimaltaan jopa 4 hv:n polttomoottoriin”, Partanen muistuttaa.

Pitkälle, mutta vaatimatonta vauhtia

Metsästys ja Kalastus -lehden taannoisessa testissä Torqeedo 1103 kuljetti Suomen suosituinta soutuvenettä, Terhi Saimania yhdellä latauksella kahden solmun (alle 4 km/h) nopeudella lähes 70 kilometriä (M&K 6/2020).

Lataaminen ei tosin ole kovin nopeaa, sanoo Pasi Partanen. ”Verkkovirralla se kestää noin kymmenen tuntia. Mikäli lataukseen käytetään aurinkopaneeleja, niin latausaika on noin neljä kertaa pidempi.”

Hinnaltaan Torqeedot ovat noin puolitoista, kaksi kertaa kalliimpia kuin vastaavat polttomoottorit. Niiden ohella markkinoilla on tietenkin paljon muitakin merkkejä, myös esimerkiksi satunnaiskäyttöön tarkoitettuja halpakoneita.

Sähköistys etenee nopeimmin pienemmän kokoluokan uppoumarunkoisissa veneissä, jotka eivät nouse plaaniin oman keula-aaltonsa päälle.

”Suuremmissa plaanaavissa veneissä, sähköistys on vasta alussa. Rajoitteita asettaa esimerkiksi akkuteknologia. Isoihin moottoreihin tarvitaan suuret ja painavat akut. Käytännössä koko vene on suunniteltava veneen litiumakun vaatimusten ympärille”, Partanen miettii.

Q Yachts mukana kehittämässä alan teknologiaa

Suurempienkin veneiden sähköistys kuitenkin etenee. Suomessa alan kuuluisimpia valmistajia ja teknologian kehittäjiä on helsinkiläinen Q Yachts.

Q Yachtsin toimitusjohtaja Johan Uunila kertoo, että tällä hetkellä valmistuksessa on yrityksen yhdeksäs Q 30 -vene, joka toimitetaan asiakkaalle Italiaan. Myös numerot kymmenen ja yksitoista on jo tilattu.

Yhdeksänmetrisessä Q-30:ssa on kaksi kiinteätä Torqeedon 10 kilowatin jatkuvatehoista moottoria sekä 30 kWh:n akku. Veneen ajoaika on hiljaisella 6 solmun (n. 11 km/h) risteilynopeudella noin 10 tuntia ja toimintasäde 60 merimailia (n. 111 km). Moottorin maksiminopeus on 14 solmua, jolloin toimintasäde on reilut 20 merimailia.

Q 30:n akku painaa noin kaksisataa kiloa. Vene on tämän takia suunniteltu muilta osin mahdollisimman kevyeksi, päämateriaalina on lasikuitu.

Veneen hinta on reilut 200 000 euroa. ”Hintaa tulee ennen kaikkea veneen akuista ja moottoreista”, Uunila huomauttaa.

Q30 on runkomuodoltaan niin sanottu puoliliukuva vene, sitä ei ole tarkoitettu nousemaan plaaniin. Maailmalla on kuitenkin myös jo sellaisia liukuvarunkoisia sähköveneitä, joissa on tehoa niin paljon, että ne pystyvät kulkemaan plaanissa.

Muskelisähköveneiden toimintasäde on yleensä varsin vaatimaton, mutta hinta ei. Lompakkoaan voi joutua raottamaan vaikkapa 300 000 – 400 000 euron edestä.

Q 30 haluaa olla veneiden Tesla

Q 30:ssa on myös joitakin hienouksia, joita muissa vastaavan kokoluokan normiveneissä ei ole.

Paikallaan kääntyvien moottorien ansiosta Q30 pystyy liikkumaan esimerkiksi sivusuunnassa. Lisäksi siinä on ilma-ankkuri eli moottorien avulla vene saadaan pysymään myös visusti paikallaan.

Uunilan mukaan veneeseen on tarkoitus tuoda muitakin vesiliikenteessä harvinaisia ominaisuuksia. Hänen kuvailujensa perusteella Q30 alkaa vaikuttaa melkeinpä sähköveneiden Teslalta.

”Veneisiimme on tulossa sensoreita, robotiikkaa ja automatiikkaa. Tavoitteenamme on, että ne pystyisivät tulevaisuudessa ajamaan, jos niin halutaan, myös melko itsenäisesti ilman ohjausta ja parkkeeraamaan itsensä laituriin. Sovelluksen avulla veneen eri toimintoja on mahdollista ohjailla aivan kuten Teslassa.”

Markkinat näyttävät lupaavilta

Johan Uunila on vakuuttunut siitä, että huviveneily sähköistyy.

”Akkuteknologia ja sähköveneiden muut tekniset ratkaisut kehittyvät koko ajan. Oletettavaa on, että tämän ansiosta myös hinnat laskevat. Veneet tulevat entistä useampien ulottuville.”

Myös viranomaisten ohjaustoimet saattavat lisätä sähköveneiden kysyntää.

”Keski-Euroopassa on jo paljon järviä ja muita vesistöjä, joilla ei saa käyttää lainkaan polttomoottoreita. Myös nopeuksia on rajoitettu. Olemme myyneet sähköveneitä tällaisiin kohteisiin esimerkiksi Saksaan ja Sveitsiin.”

Uunilan mielestä hiljaiset sähköveneet istuvat myös sight seeing -käyttöön, vaikkapa vesistöjen äärellä sijaitseviin suurkaupunkeihin.

Helposti operoitavat sähköveneet, joissa on alhaiset käyttökustannukset, sopinevat myös vuokraustoimintaan. Vuokraveneiden markkinat kasvavat nopeasti.

”Jo seuraavan parin vuoden sisällä sähköveneitä alkaa näkyä entistä enemmän”, Uunila uskoo.

Suomalaisia sähköveneiden valmistajia ovat myös esimerkiksi kuopiolainen Elwood, naantalilainen In Time Yachts sekä kokkolalainen JR-boats Oy.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Brandt Oy ja Q Yachts

Korjaus 8.2.2022: Q-30-veneen kohdalla maksiminopeudeksi oli alun perin mainittu 16 solmua mainitulla varustelulla. Oikea nopeus on 14 solmua.