YT-asiamiehen neuvoja tarvitsevat myös työnantajat

TYÖ- JA ELINKEINOMISTERIÖN yhteydessä toimiva yhteistoiminta- eli YT-asiamies valvoo osallistumisjärjestelmiin liittyvien lakien noudattamista. Se tarkoittaa laillisuusvalvontaa esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys käy yhteistoimintalain mukaisia muutosneuvotteluja henkilöstöä vähennettäessä. Tehtäviin kuuluu myös eurooppayhtiöiden ja -osuuskuntien henkilöstöedustusta sekä konserniyhteistyötä ja yritysneuvostoa koskevien lakien ynnä henkilöstörahastolain noudattamisen valvonta. Työn painopiste on ennakoinnissa: YT-asiamies on taho, jonka avulla osapuolet voivat parhaassa tapauksessa välttää kalliit oikeudenkäynnit.

Varsinaisten yhteistoimintalakien osalta valvontatehtävä rajoittuu yksityistä sektoria koskevan YT-lain valvontaan. Sen piirissä on noin kymmenen tuhatta yritystä ja miljoona työsuhdetta. Myös henkilöstörahastojen merkitystä kuvaavat isot luvut: niissä on noin 200 000 henkilöjäsentä ja pääomaa noin 1,2 miljardia euroa.

YT-asiamiehen toimistoon tulee eri reittejä pitkin pari tuhatta yhteydenottoa vuodessa. Noin puolet niistä koskee yhteistoimintaa, puolet henkilöstörahastoja.

YT-asiamiehen tehtävää vuodesta 2020 hoitanut Joel Salminen oli Helsingin Insinöörien työmarkkinajaoksen vieraana valottamassa YT-asiamiehen toimiston toimintaa. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen haluihin lakkauttaa toiminta virkamies ei juuri kommentoinut, totesi vain, että lakkauttamisen perusteleminen kustannussäästöillä ontuu sikäli, että valvontatehtävät ovat lakisääteisiä, eli osa tehtävistä pitää säilyttää, vaikka ne toisaalle siirrettäisiinkin. Kuulijakunnasta lakkautushaluille nousi suorasanaisempi selitys. Kun maan hallituksen tavoitteena on työelämän pelisääntömuutoksilla heikentää työntekijän asemaa monin tavoin, on työntekijöiden turvaksi säädetyn työlainsäädännön asiantuntijatahosta eroon pääseminen vain jatkumoa tälle.

Tässä kokoomusvetoisen hallituksen toiminta ei kuitenkaan välttämättä ole linjassa puolueelle läheisen viiteryhmän tarpeiden kanssa. Lähes puolet YT-asiamiehen toimistoon tulevista yhteydenotoista tulee nimittäin yrityksiltä tai niitä edustavilta tahoilta, kuten lakitoimistoilta.

SUUREEN POHJOISMAISEEN KONSERNIIN kuuluvassa yrityksessä työskentelevä työmarkkinajaoksen aktiivi kysyi, missä määrin neuvoja tarvitsevat kansainväliset yritykset, jotka eivät välttämättä ymmärrä, että Suomessa toimintaa ohjaavat erinäiset lait, joita on syytä noudattaa.

– Etenkin alkuvaiheessa ulkomaiset yritykset, joiden HR-toiminnot ovat vaikkapa Tanskassa tai Hollannissa, todellakin tarvitsevat koulutusta suomalaisten työmarkkinoiden toiminnasta. Se tosin hoituu yleensä asianajajien opastuksella, totesi Salminen.

Hämmästystä voi herättää esimerkiksi luottamushenkilöjärjestelmä ja luottamustehtäviin valittujen asema, kun asiat voivat yrityksen kotimaassa olla vallan toisenlaisella tolalla.

Salmisen kausi YT-asiamiehenä lähti lennokkaasti käyntiin. Korona-pandemia sai vuonna 2020 aikaan muutosneuvottelujen aallon, mikä tiesi YT-asiamiehen toimistolle kiireistä aikaa. Salminen sanookin, että maailmantilanteen heilahtelut ja kotimarkkinoiden imu näkyvät Helsingin Aleksanterinkadun toimistossa selvästi.

– Koronan jälkeen yritykset käynnistivät muutosneuvotteluja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Nyt valtiontalouden säästötoimet ovat kotimaisen kysynnän laskun myötä ajaneet yrityksiä vähentämään väkeä. Miten Iranin ja koko Lähi-Idän tilanne vaikuttaa, sitä ei vielä pysty sanomaan, mutta jos sota pitkittyy, vaikutuksia taatusti on.

YT-ASIAMIES SALMINEN MUISTUTTI, että asiamiehen toimiston perimmäisenä tarkoituksena on yritysten johdon ja työntekijöiden välisen vuoropuhelun edistäminen. On tunnustettu tosiasia, että jatkuva vuorovaikutus, tiedon jakaminen työntekijöille ja luottamuksen ilmapiiri lisäävät työhyvinvointia. Tämä nousee esiin muun muassa hallituksen esityksessä yhteistoimintalaiksi vuodelta 2021. Henkilöstön hyvinvointi taas lisää tuottavuutta – ja kasvattaa tulosta.

Toisaalta luottamuksen ilmapiirissä, lakeja noudattamalla, yritys pystyy myös varautumaan vaikkapa muutosneuvotteluja vaativiin tilanteisiin ennakolta. Kerätty luottamuspääoma – jota muun muassa luottamusmies organisaatiossa edustaa – auttaa myös ongelmatilanteiden ehkäisyssä.

– Prosessiongelmat tulevat aiemmin ratkaistuksi, kun yrityksessä uskalletaan olla avoimia ja sitä kautta aloitteellisia, huomautti Salminen.

Luottamuspääoman kasvattamisen voi aloittaa tutustumalla YT-asiamiehen toimiston verkkosivuihin. Jo sivuilta löytyy ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla yhteistoimintaa eri organisaatioissa voi parantaa.