Paljon supinaa, ihmetystä ja ällistelyä – miten ihmeessä voi pysyä mukana siitä, mitä edellisten uutisten jälkeen on tapahtunut? Voiko työmarkkinatoiminta olla oikeasti näin uskomatonta säätämistä, oikeaa ”vatulointia”. Miten tavallinen luottamushenkilö ja luottamusmies pysyvät asioista kärryillä? Varsinkin, kun uutisointi asioista on erityisen yksipuolista eikä todellakaan työntekijämyönteistä.
Huonosti pysytään kärryillä, uskoisin. Neuvottelupöytien tilanteet muuttuvat niin nopeasti, ettei siinä pysy mukana, vaikka miten yrittäisi. Hiljattain työntekijäpuolta uhkailtiin lakimuutoksilla, mutta näillä tiedoin valtion hallitus kuitenkin veti takaisin niin sanotun pakkolakiesityksensä. Hyvä niin, sillä perustuslain vastaisina nämä lakimuutokset olisivat olleet varsin kummastuttavia. Mutta mitä nämä muutokset palkansaajalle mahtaa maksaakaan?
Mikäli neuvottelut etenevät suunnitellusti, tulee palkansaajan tilipussiin muutama lovi. Jokainen meistä maksaa suuremman summan työeläkemaksusta. Tämän lisäksi vuositasolla jokainen meistä tekee 24 tuntia työtä siten, että työ tehdään nykyiseen tulotasoon sisältyen. Vaikutus tulotasosta riippuen on 2,1 – 2,4 %:a, joten jokainen voi siis laskea, montako euroa jää saamatta noiden tehtyjen lisätyötuntien ja korotettujen maksujen takia.
Edellä mainitut asiat ovat kuitenkin jotenkin vielä hahmotettavissa. Huolissani mietin työnantajaosapuolen ”kiimaa” paikallisen sopimisen suhteen. Onhan se työehtosopimuksiin sisältyen ollut mahdollista jo tähänkin saakka, mutta kun ongelmana on ollut se sopiminen. Mieluummin yksipuolisesti ilmoitetaan asioita eli rajoitetaan tai huononnetaan olemassa olevia etuuksia. Sopimisessa kun tarvitsisi saada molempien osapuolten hyväksyntä ja sitoutuminen sopimukseen.
Kuvitellaan, että tällainen aito neuvottelutilanne saavutetaan. Miten edustettavat voivat varmistua siitä, että luottamushenkilö ja luottamusmies saavat tarvitsemansa koulutuksen paikallisen neuvottelun läpivientiin? Varsinkin, jos paikallinen sopimus voidaan viedä läpi ilman liittotason hyväksyntää! Miten luottamusmies uskoo omiin kykyihinsä neuvottelijana ja voi olla varma siitä, että pöydän toisellakin puolella ollaan aidosti yhteisellä asialla?
Mietitäänpä ja kommentoidaan porukalla, millä keinoin liittomme voi auttaa siinä, että luottamushenkilöillä on riittävä tietotaitotaso paikallisen neuvottelun läpivientiin.
– Liittojyrsijä –