Tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä innovaatioihin tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän vientiä ja vientiteollisuuden työpaikkoja sekä investointeja ja innovaatioita, jotta voimme säilyttää asemamme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
Ikääntyvän väestömme kasvavat terveydenhoitokulut ja demografinen huoltosuhdemuutos edellyttävät, että työllisyysasteemme saadaan korkeammaksi ja Suomeen rahaa tuovalle vientiteollisuudelle onnistutaan luomaan uutta vietävää.
Koska suomalaiset yritykset eivät ole maailman suurimpia, täytyy riittävien tuotekehityspanosten aikaansaamiseksi löytää yhteistyörakenteita ja -verkostoja, joissa yritykset voivat koota voimiaan.
Tamperelainen DIMECC (engl. Digital, Internet, Materials & Engineering Co-Creation) on tuotekehitysläpimurtoihin tähtäävä yhteiskehittely-yhtiö, jonka verkostoon kuuluu yli 400 organisaatiota ja yli 2000 tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation ammattilaista. Teknologiateollisuus- ja IKT-yritykset ovat mukana DIMECCissä, joka ylläpitää teknologiayritysten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyörakenteita.
DIMECC on fuusioyritys, jonka edeltäjiä ovat tietotekniikan tutkimusyritys Digile ja metallituote- ja koneenrakennusalojen tutkimusyritys FIMECC. DIMECCin kunnianhimoisena yhteiskunnallisena tavoitteena on luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa tutkimuksen ja tuotekehityksen aikaansaamin panoksin.
Julkisyhteisöjen ja yritysten tuotekehitysyhteistyö on kansainvälisesti tärkeä toteutusmalli ja innovaatioiden sekä tuoteuutuuksien lähde.
Myös Euroopan unioni ohjaa nykyään T&K-panoksensa tällä mallilla toteutettaviin yhteisyrityksiin (Joint Technology Initiatives, JTIs). Valitettavasti SOS-hallitus on jo rajusti ajanut alas valtion Tekes-rahoitusta ns. strategisen osaamisen keskittymille (SHOK), mikä on vähentänyt suomalaisia tutkimusrahoja. Kun samaan aikaan myös teknologiateollisuuden matkaviestintäklusteri on vähentänyt tutkimus-, kehitys- ja innovointi-panoksiaan, uhkaa innovointipanosten vähäisyys tulevaisuuden hyvinvointiamme.
Suomalaisen yhteiskunnan täytyy panostaa lisää julkista rahaa perustutkimukseen ja tutkimushankkeisiin alueilla, joilla tärkeät teollisuusyrityksemme kilpailevat kaupallisilla tuotteillaan ja palveluillaan. Julkisen sektorin ja yritysten väliset hankkeet (3P, PPP, Public-Private Partnership) yhdistävät kaupallisen voitontavoittelun ja käytännöllisen sovellushakuisuuden sekä yhteiskunnalliset tarpeet. Tällä mallilla voidaan luoda palveluita ja tuotteita, joilla on merkitystä sekä kotimaassa että viennissä.
Pääministerinä vuonna 1952 toiminut Urho Kekkonen kirjoitti olympiavuonna merkittävän pamfletin: ”Onko maallamme malttia vaurastua?”. Hänen menestyksekkääksi osoittautunut reseptinsä oli: kotimaiset investoinnit valtion aktiivisella osallistumisella luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Tällaista poliittista johtajuutta kaipaamme edelleen. Veronmaksajien rahat on investoitava innovaatioihin ja uuden luomiseen mieluummin kuin tappiolliseen köyhämalmiseen nikkelikaivokseen.
– Luottoukko –