Älä sulata arktista puunpoltolla

Puusaunan löylyt kesäiltana, loimuava takka, makkaranuotio: elävä tuli kuuluu olennaisena osana suomalaiseen kesänviettoon. Varjopuolena ovat pienpolton haitat, joihin voi onneksi itse vaikuttaa helposti.

Niin kurjaa kuin se onkin, kesäisestä tulistelustakin pitäisi oikeastaan kantaa huonoa omatuntoa, sillä tosiasia on, että puunpoltosta syntyy pienhiukkaspäästöjä, jotka ovat sekä terveydellemme että ympäristölle haitallisia.  Toisaalta kuormaa – niin oman mielen kuin ympäristönkin – voi meistä jokainen keventää muistamalla muutaman perussäännön.

Makkarakääreitä ei todellakaan kuulu heittää saunan pesään tai grillinuotioon, mutta viimeistään nyt on luovuttava myös pahvilautasten, pahvisten pakkausten ja paperin poltosta kotitulilla. Roskien poltosta syntyy ilmaan vaarallisia hiukkasia, häkää ja mahdollisesti syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Sama koskee märän puun polttamista, siis yleensä huonoa puunpolttoa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kokosi jo juhannuksen alla viisi vinkkiä hyvään puun polttoon. Mahdollisimman vähäpäästöisen saunaelämyksen perussääntö on yksinkertainen: saunan pesässä kuuluu polttaa kuivaa puuta, ei muuta.

Palamisen puhtauden voi nähdä savun väristä, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä kuntayhtymän tiedotteessa. Tumma savu tarkoittaa suurempia päästöjä eli tavoitteena pitäisi olla savun saaminen värittömäksi.

Vinkkilista kokonaisuudessaan näyttää tällaiselta:

  1. Ota vanhat tuhkat pois tulipesästä.
  2. Käytä ensin pieniä ja kuivia puita, jotka syttyvät nopeasti. Hyviä sytykkeitä ovat puutikut, pieni määrä tuohta sekä puupohjaiset sytytyspalat.
  3. Polta vain kuivaa puuta. Älä koskaan polta roskia kuten kertakäyttöastioita, maitotölkkejä tai makkarapakkauksia.
  4. Polta puut useammassa erässä. Älä lado pesää täyteen, ja lisää puita vasta liekkien hiipuessa.
  5. Hyvä palaminen tarvitsee riittävästi ilmaa. Säädä ilmaa kiukaan käyttöohjeiden mukaisesti.

Puunpoltosta mustaa hiiltä

HSY on mallinnuksen avulla selvittänyt pienhiukkasten leviämistä ja pitoisuuksia pääkaupunkiseudun ilmanalassa. Tulokset eivät ole mairittelevia pienpolttoa ajatellen.

Pienhiukkaset sisältävät mustaa hiiltä ja syöpävaarallista bentso(a)pyreeniä. Ja pääkaupunkiseudulla bentso(a)pyreenin päälähde on kotitalouksien puunpoltto. Ongelma korostuu talvella, kun puuta palaa paljon ja sääolot heikentävät päästöjen leviämistä.

Mallinnuksen perusteella bentso(a)pyreenipitoisuudet jopa ylittävät EU:n tavoitearvon (1 ng/kuutiometri) useilla tiiviisti rakennetuilla pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, mutta tätä eivät viime vuosien mittaukset kuitenkaan tue. Kysymys on siis yliarviosta, minkä lisäksi mallinnukseen sisältyy muitakin epävarmuustekijöitä.

Yleisesti ottaen pk-seudun ilmalaatua heikentävät puunpolton lisäksi eniten autoliikenteen pakokaasut ja katupöly sekä kaukokulkeuma muualta Euroopasta. Laivaliikenteen päästöillä on selvityksen perusteella ilmanlaatuun tätä nykyä vain vähäinen vaikutus.

Mustahiilipäästöjen leviämistä ei ole Suomessa ennen HSY:n selvitystä mallinnettu. Raja- tai ohjearvoja mustalle hiilelle ei vielä ole, mutta Maailman terveysjärjestö WHO kehottaa valppauteen.

”WHO suosittelee mustan hiilen pitoisuuksien seuraamista, eri päästölähteiden osuuksien selvittämistä ja päästöjen vähentämistoimia”, sanoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi tiedotteessa.

Epätäydellisestä palamisesta syntyvä musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää ilmakehää. Sitä kulkeutuu Suomen leveyspiireiltä myös arktisille alueille, missä se nopeuttaa lumen ja jään sulamista.

Jos siis poltat, polta kunnolla. Lisätietoja saa esimerkiksi HSY:n sivuilta osoitteesta hsy.fi/poltapuhtaasti.


Teksti: Annamari Iranto
Kuva: Roine Piirainen

css.php