Kivihiilelle löytyy korvaajia Helsingissä

Havainnekuva Vuosaaren biolämpölaitoksesta. Pääpolttoaineena on alkuperäsertifioitu metsähake.

Helsinki irtaantuu kivihiilen käytöstä vuoteen 2024 mennessä. Johtaja Timo Aaltonen Heleniltä lupaa, että kaupunkilaisille ei tule kylmä jatkossakaan.

Helsingin ja kivihiilen pitkä yhteinen taival on päättymässä. Kaupungin viimeinen kivihiilivoimala, Salmisaaren voimala, lopettaa toimintansa keväällä 2024.

Johtaja Timo Aaltonen Helenin Energia-alusta ja tuotantoratkaisut -yksiköstä kertoo, että kivihiilellä ei ole yhtä vaan lukuisia eri korvaajia.

”Kivihiilestä luovuttiin sekä ilmaston takia että taloudellisista syistä. Jatkossa Helsinki lämpenee ei-fossiilisilla energialähteillä, yhtä luotettavasti, mutta ilmastoystävällisemmin”, hän kertoo.

Vuosaaren biolämpölaitos on jo aloittamassa

Vuosaaren biolämpölaitos rakentuu suunnitelmien mukaisesti lämmityskaudelle 2022-2023.

”Laitoksen pääpolttoaineena on metsätalouden sivutuotteena syntynyt alkuperäsertifioitu metsähake. Sitä tuodaan Vuosaareen arviolta 60 rekkalastia päivittäin.”

Biolämpölaitoksen kaukolämpöteho on 260 MW. Helen käyttää biopolttoaineita myös esimerkiksi Salmisaaren 93 MW:n puupellettilaitoksessaan, lisäksi niitä on poltettu kivihiilen seassa 5-10 %.

”Biopolttoaineilla on lämmityksen kokonaisuudessa erittäin suuri, ehkä noin 30-40 prosentin osuus”, Aaltonen laskee.

Kestävästi tuotettu bioenergia määritellään hiilineutraaliksi, koska biomassa on kasvaessaan sitonut yhtä paljon hiiltä kuin sitä poltettaessa vapautuu ilmaan.

Vaan riittääkö biomassa, kun puulla on nykyään myös paljon muita ottajia?

”Olemme tehneet jo vuoden kattavat hankintasopimukset. Tilanne näyttää hyvältä.”

Lämpöpumput hyödyntävät hukkalämpöjä

Helenin ylpeydenaiheisiin kuuluu myös lajissaan maailman suurin, lämpöä ja jäähdytystä tuottava Katri Valan lämpöpumppulaitos. Sen lämpöteho on tällä hetkellä 126 MW ja jäähdytysteho 80 MW.

”Katri Valaan on tulossa seitsemäs lämpöpumppuyksikkö, jonka myötä kaukolämpötehoa tulee vielä lisää 32 MW ja kaukojäähdytystehoa 21 MW. Myös muita yksikköjä on selvittelyissä ja suunnitteilla.”

Aaltosen mukaan lämpöpumppujen perustekniikka on entisellään, mutta hyötysuhdetta ja laitosten kokoluokkaa on pystytty vuosien mittaan kasvattamaan. Lämpöpumppujen avulla voidaan ottaa tehokkaasti talteen vaikkapa teollisuuden tai jätevesien hukkalämpöjä.

Vuosaaren biolämpölaitoksellakin savukaasujen hukkalämpö otetaan talteen kahdessa vaiheessa: ensiksi lämmöntalteenottolaitoksella ja sitten vielä erillisillä lämpöpumpuilla. Savupiippuun päätyvän savukaasun lämpötila on tämän takia enää 10-20 astetta.

Energiatehokkuutta tärkeää parantaa

Aaltonen korostaa, että isossa palapelissä tärkeä rooli on myös energiatehokkuuden parantamisella.

”Kiinteistöjen olisi esimerkiksi hyvä investoida moderneihin lämmönjakokeskuksiin ja lämmönvaihtimiin, jotka pystyvät hyödyntämään alle 90-asteista vettä – osa on näin jo tehnytkin. Toinen vaihtoehto on, että taloyhtiöissä mietittäisiin tarkemmin vanhoja raja-arvoja, joiden perusteella lämmönjako on suunniteltu. Insinöörien laskelmat, jotka olivat 20 vuotta sitten perusteltuja, eivät pidä välttämättä kutiaan enää tänä päivänä, kun maailma ympärillämme on muuttunut ja teknologia kehittynyt.”

Hän väläyttää, että lisäksi myös lämmityksen puolella on järkevää miettiä, miten kysynnän kulutushuippuja voisi leikata joustomekanismeilla eikä vain valjastamalla lisää reservivoimaa lämpöä tuottamaan.

”Yksi malli voisi olla, että asiakas saa taloudellista etua siitä, jos hän suostuu, että tarvittaessa lämpö voisi olla pois vaikkapa pari tuntia eli ajan, jonka vaikutukset ovat hyvin pieniä”, Aaltonen pohtii.

Johtaja Timo Aaltonen.

Mustikkamaan alla on jättimäinen lämpövarasto

Oma merkityksensä on myös esimerkiksi lämmön varastoinnilla.

Helen on tänä vuonna täyttänyt Mustikkamaan alla sijaitsevat vanhat öljyluolat vedellä. Lämpöluoliin voidaan varastoida esimerkiksi jätevesien ja kiinteistöjen hukkalämpöä ja vapauttaa sitä sitten käyttöön tarpeen mukaan.

”Lämpöluolassa olevan veden lämpötila vaihtelee jatkossa +45 ja +100 asteen välillä käyttötilanteen mukaan.”

Lämpöluolien kokonaistilavuus on hulppeat 320 miljoonaa litraa. Yhtiö on laskenut, että tavallisella keittiöhanalla luolien täyttäminen olisi kestänyt yli 50 vuotta.

Merilämpövoimala, Kilpilahden hukkalämmöt vai pienydinvoimaloita?

Pidemmällä tähtäimellä lämmitykseen on tarjolla myös muita vaihtoehtoja. Nämä auttavat Heleniä erityisesti tavoitteessa saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Helen on tehnyt esimerkiksi esiselvitystä Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämpöjen hyödyntämisestä lämpöpumppujen avulla.

Se on tutkinut myös, voitaisiinko meriveden lämpöä hyödyntää – jälleen kerran lämpöpumppujen avulla – isossa merivesivoimalassa. Haasteena on tarvittavan putken pituus. Syvänteisiin, missä on talvisin riittävän lämmintä vettä, kertyy Helsingistä matkaa parikymmentä kilometriä.

Helen on kiinnostunut myös kaukolämmön tuottamisesta pienydinvoimaloiden avulla.

”Päätöksiä siitä, mihin näistä ratkaisuista panostamme, on luvassa muutaman vuoden sisällä. Jokainen niistä vaatii isoja investointeja.”

Maallikko heittää vielä lisää löylyä kiukaalle ja alkaa pohtia geolämmön mahdollisuuksia.

”Helen on toteuttanut Ruskeasuolla geolämpöön liittyvän pilottihankkeen, mutta sen tulokset olivat huonot, koska kallioperä oli liian huokoista. Maalämmöllä, missä ei edetä niin syvälle, on enemmän potentiaalia. Maalämmöllä on tärkeä rooli Helsingin lämmityksessä tulevaisuudessa”, Aaltonen huomauttaa.

Energiakriisin keskelläkään ei tule kylmä

Vaan palataanpa vielä kauempaa tulevaisuudesta tähän päivään ja tulevaan talveen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saanut aikaan kansainvälisen energiakriisin. Julkisuudessa on jo ollut paljon puhetta siitä, että meilläkin on syytä varautua kovien kulutuspiikkien aiheuttamiin sähkökatkoksiin. Vaan riittääkö lämpö?

”Lämpö riittää. Helsinkiläisten ei tarvitse palella tulevanakaan talvena”, Aaltonen lupaa ja viittaa muun muassa käyttöönotettavaan Vuosaaren biolämpölaitokseen. Myös kivihiili on vielä tulevana talvena mukana polttoainerepertuaarissa.

Kaukolämmön hinta on viime aikoina noussut kovasti. Miltä tulevaisuus näyttää hintojen suhteen?

”Voi, kunpa olisikin kristallipallo, joka kertoisi mihin suuntaan polttoaineiden hinnat kehittyvät. Tuohon en uskalla sanoa oikein mitään”, Aaltonen pahoittelee.


Heleniläisiä siirtyi Enersenselle ja Fimpecille

Helen on ulkoistanut toimintojaan. Se on ilmoittanut, että siirtyminen palvelunhankinnan toimintamalliin on osa Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden sulkemiseen liittyviä sopeuttamistoimia ja strategian mukaista siirtymää kohti hiilineutraalia energiantuotantoa.

Helen on valinnut käyttö- ja kunnossapitotehtävien toimittajakseen Enersense IN Oy:n ja kaukolämpö- ja jäähdytysverkkojen suunnittelu-, rakennuttamis- ja dokumentointipalveluiden toimittajakseen Fimpec Engineering Oy:n.

Helenistä on siirtynyt Enersenselle vanhoina työntekijöinä kaikkiaan 260 henkilöä ja Fimpecille neljä henkilöä.

Palveluhankintasopimuksen voimaan astuminen edellyttää vielä Kilpailu- ja kuluttajavirastolta yrityskauppavalvontaan liittyvää hyväksyntää.


Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Helen Oy

css.php