Kunnon loma tukee työssä jaksamista

HI:n hyvinvointiteemaisilla afterworkeilla puheeksi nousi oman kehon kuuntelu: kroppa kyllä kertoo, onko vireystilamme tasapainossa vai ei. IL:n avaus lauantaisäännön poistosta sai paikallaolijoilta kannatusta.

Kun hommat luistavat ja ihminen on uppoutunut vaikkapa tietyn ongelman ratkaisemiseen, puhutaan flow-tilasta, jossa muu maailma on oman kuplan ulkopuolella ja ajantaju heittää. Pitääkö hyvä draivi saada murrettua, kun yleissääntönä on, että töitä pitäisi päivän mittaan tauottaa?

Tätä kysyi Helsingin Insinöörien työhyvinvointeemaisilla aftereilla hallituksen jäsen Jussi ”Juice” Ohenoja paikalla puhumassa olleelta työterveyspsykologi Maisa Lehtiseltä.

”Flow-tila on sinänsä ihmiselle hyvä ja usein palkitseva, kun sen myötä jokin asia tulee ratkaistuksi tai saatettua loppuun. Mutta kannattaa miettiä, miten se vaikuttaa seuraavaan päivään: jos unohtaa syödä ja juoda ja on seuraavana päivänä aivan takki tyhjänä, rasitus on ollut liiallinen”, opasti Lehtinen.

Töiden aliresurssointi eli yhden ihmisen aivan liian suuri työmäärä etenkin projektityössä tuntui olevan usealle afterworkiin osallistuneelle tuttu ongelma. Pitkään jatkuessaan sellainen väistämättä uuvuttaa, mutta koska kehomme usein hälyttää tilanteesta jo ennen kuin itse suostumme ongelmia myöntämään, kehoa kannattaa kuunnella, muistutti Lehtinen.

Ihmisen vireystilan vaihtelua voi kuvata rajaviivojen välissä ylös ja alas kulkevalla käyrällä. Kun vireystila nousee, sympaattinen hermostomme aktivoituu, olemme innostuneita ja inspiroituneita. Kovin pitkään jatkuessaan sekin kuitenkin vie energiaa.

Vireystilan laskiessa aktivoituu parasympaattinen hermosto. Se vie meitä lepoon ja rentoutumiseen. Mutta jos emme sieltä nousekaan, vaivumme apaattiseen tilaan, jossa emme saa mitään aikaan.

Olisi siis tärkeää oppia tunnistamaan, että oma vireystila on hyvässä suhteessa olosuhteisiin ja tilanteeseen nähden. Se ei vain nykypäivänä ole aivan helppoa, kun aivomme ovat vielä lähempänä liskoaikaa kuin kehitystasoa, jollaista globalisaation ja digitalisaation mukanaan tuoma vauhti vaatii.

Vääränlaisen vireystilan jatkuessa pitkään sietokyvyn rajat tulevat helpommin vastaan eli viivat, joiden välissä käyrä kulkee, lähentyvät toisiaan. Käymme helpommin ylikierroksilla tai vaivumme helpommin lamaannuksen tilaan.

Tauottaminen kannattaa

Sekä tehokas puurtaminen että aikaansaamattomuudessa pyöriminen kannattaa katkaista pieneksi tai vähän pidemmäksikin hetkeksi.

Niin sanottujen mikrotaukojen pitäminen auttaa, jos ihminen käy ylikierroksilla tai vaihtoehtoisesti ei saa hommia käyntiin. Katseen irrottaminen ruudulta ja ikkunasta ulos katsominen, itsensä kuvittelu johonkin rauhoittavaan paikkaan, saa sykkeen laskemaan. Samoin perhoshalaus, jota porukalla kokeilimme: siinä kädet asetetaan ristikkäin rintalastalle niin, että sormenpäät ulottuvat solisluille. Sitten taputetaan itseään rauhallisesti ja lempeästi vuorokämmenillä. Peukalot pysyvät kiinni rintalastassa. Rauhallinen taputtelutahti rauhoittaa sydämenlyönnit.

Työtuolista kannattaa nousta vähintään kerran tunnissa hartioita pyörittelemään ja vähän venyttelemään. Jos on aivan apaattinen, virtaa saa aktivoimalla lihaksia vaikka kyykyillä ja punnerruksilla (toimistolla ehkä pöytää tai seinää vasten).

Pidemmät tauot voivat puolestaan olla vähän perusteellisempi taukojumppa tai kävelylenkki ulkosalla. Joku saa virtaa juttutuokiosta työkaverin kanssa, toinen haluaa mieluummin olla hetken yksikseen. Somettaminen tai nettisivuilla surffailu tauon aikana ei ole suositeltavaa.

Vapaa-ajalla parasta on tehdä jotain, joka todella saa irrottautumaan työmoodista.

 

Loman tärkeä merkitys

Kun työnantajalta ei nyt tunnu heruvan kummoisikaan korotuksia palkkoihin, on Insinööriliitto nostanut niin sanotun lauantaisäännön poistamisen keinoksi lisätä palkansaajien lomapäivien määrää työpanoksen kompensaatioksi.

Lauantaisääntö eli yhden lomaviikon laskeminen kuusipäiväiseksi on monilla työpaikoilla ollut jo pitkään historiaa. Erityisen ongelmallinen se on kansainvälisissä yrityksissä, sillä ilman henkilökohtaisia lisäpäiviä työntekijät eri maissa ovat helposti eriarvoisessa asemassa.

IL:n puheenjohtaja Samu Salo näkee lisäloman olevan tarpeen myös työssä jaksamisen vuoksi.

”Asiantuntijat palavat loppuun ennen aikojaan, työssä uupumisesta johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä on liikaa. Pitkittyessään ja pahetessaan työhyvinvoinnin ongelmat käyvät yritykselle kalliiksi, kun tuottavuus alkaa kärsiä”, Salo huomauttaa.

Vuosiloma ei myöskään saisi olla sairausloman korvike, muistuttaa puolestaan HI:n aftereilla alustanut työterveyspsykologi Maisa Lehtinen.

”Ihmisten loman tarve vaihtelee, mutta loman täytyisi ensimmäisestä päivästä alkaen tuntua lomalta, eikä tuhlaantua töistä toipumiseen.”

Aftereilla paikalla olleilta HI:n jäseniltä lauantaisäännöstä luopuminen sai kannatusta. Janne Sirénillä on pitkistä lomista kokemusta: ammattiopiston opettajalle lomaa kertyy vuodessa peräti 12 viikkoa. Sekään ei tosin riitä kompensoimaan varsin hurjilta kuulostavia työoloja, joten Sirén on hakeutumassa takaisin teollisuuden palvelukseen.

Myös Tuomas Haralle pidempi vuosiloma kelpaisi. Silti myös palkkoja on Haran mielestä saatava hilattua ylöspäin, muuten ostovoima vähenee liiaksi.

Pikaisen ”gallupin” vastaajista tiukimmin nimenomaan palkankorotuksista haluaisi pitää kiinni Harri Virta.

”Minä käyn töissä rahan takia, otan mieluummin korotukset kuin lisää lomaa”, Virta sanoo.

Työnantajan nuiva linja ei vain kovin hyvää lupaa.

Monelle tuttu tilanne, jossa nykyisiäkään lomia ei pysty pitämään, kertoo töiden aliresurssoinnista. Lomalle ei haluta lähteä, kun mieltä kalvaa ajatus siitä, että tekemättömien töiden pino vain kasvaa loman aikana. Usein kuvaan mukaan tulee ajatus korvaamattomuudesta.

”Mutta ei kukaan ole korvaamaton, vaikka siltä tuntuu. Kun joko vapaaehtoisesti tai pakosta lähdet pois, ei sinua kolmen kuukauden kuluttua kukaan enää muistakaan”, kuvasi työelämän raadollisuutta Jukka Keinänen, joka kannattaa lauantaisäännöstä luopmista.

Jos työ vie kaikki mehut ja uupuminen pakottaa pysähtymään, voi toipumisessakin, paradoksaalista kyllä, avuksi tulla työ. Rutiineihin palaaminen yli kuukauden mittaisen sairausloman jäljiltä voi olla parempi vaihtoehto kuin sairausloman pitkittäminen. Mutta paluun täytyy olla maltillinen.

”Paras asiantuntija tilanteessa on ihminen itse, mutta harvoin kukaan on täysin työkykyinen heti töihin palatessaan. Työtehtävistä ja työn määrästä kannattaa tehdä suunnitelma yhdessä työnantajan ja tarvittaessa työterveyden kanssa”, kuului työterveyspsykologi Lehtisen neuvo.


Teksti: Annamari Iranto
Kuvat: HI

Muokattu 9.11.2022: Otsikko muutettu

css.php