Osaamista ei rakenneta säästämällä

Suomen tulevaisuudesta puhuttaessa kuulemme aina samoja sanoja: kasvu, tuottavuus, kilpailukyky ja investoinnit. Kaikkien näiden taustalla on kuitenkin yksi ja sama tekijä, jota ilman mikään tulevaisuuden tavoitteista ei toteudu: osaaminen.

Akava nosti syyskuun alussa aiheellisesti esiin huolensa siitä, että osaamis- ja koulutustason nostaminen jäi budjettiriihessä vähälle huomiolle. Huoli on perusteltu. Suomessa tiedetään hyvin, että korkeasti koulutetut ihmiset luovat uusia innovaatioita ja kehittävät yritysten toimintaa sekä rakentavat kestävää talouskasvua. Silti keskustelu koulutuksesta keskittyy liian usein kustannuksiin, eikä siihen, mitä koulutus tuottaa yhteiskunnalle.

Tavoite korkeakoulutettujen osuuden nostamisesta on kannatettava. Tarvitsemme laadukkaan koulutuksen, jonka lopputuotteena työelämään valmistuu insinöörejä, teknologian osaajia ja muiden alojen korkeakoulutettuja. Pelkkä tutkintojen määrän kasvattaminen ei kanna, eikä tule riittämään. Keskusteltaessa tutkintojen määrästä, tulee aina huomioida myös tutkintojen, opetuksen ja koulutuksen laatu.

Insinöörikoulutus on Suomen menestyksen kulmakivi. Sen vahvuus on perinteisesti perustunut vahvaan matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen, käytännönläheiseen tutkintoon ja opetukseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa. Jos opiskelija- ja tutkintomääriä kasvatetaan ilman, että opetuksen resursseja kasvatetaan samassa suhteessa, on vaarana, että tutkintomme kokee inflaation. Osaamistasomme on vaarassa heikentyä, mikäli riittäviä resursseja ei pystytä varmistamaan opetukseen, laboratorioihin, harjoitustöihin ja opintojen sekä opinnäytetöiden ohjaukseen.

Työelämä ei tarvitse enemmän tutkintoja. Se tarvitsee osaajia, jotka kykenevät ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia, hyödyntämään uusia teknologioita ja johtamaan muutosta. Kaipaamme työelämään osaamista, jossa sovelletaan opittua ja hahmotetaan uudet teknologiat osaksi arjen toimintaa ketterästi. Tällainen osaaminen syntyy laadukkaasta opetuksesta, motivoituneista opettajista sekä oppimisympäristöistä, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus kehittyä aidosti asiantuntijoiksi.

Koulutukseen investoiminen ei ole menoerä vaan tulevaisuusinvestointi. Suomessa tarvitaan pitkäjänteinen yhteinen näkemys siitä, miten koulutustasoa nostetaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Koulutustasoa ei saa nostaa laadun kustannuksella. Kaikissa päätöksissä on huolehdittava siitä, että korkeakoulujen resurssit mahdollistavat laadukkaan opetuksen.

Helsingin Insinöörit haluaa nähdä Suomen, jossa jokaisella on mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi työuran. Yhtä tärkeää on, että suomalaisen insinöörikoulutuksen korkea laatu ja arvostus säilyy myös tulevaisuudessa. Kasvua ei synny ilman osaamista, eikä osaamista synny ilman laadukasta koulutusta.

Terveisin,
Henna