Siiloutuminen voi uhata urakehitystä

YRITYKSISSÄ ON ERILAISIA osastoja ja tulosyksiköitä, joilla on omat vastuualueensa ja onkin luonnollista, että markkinointiosasto ja tuotanto-osasto tms. organisaation osat, joilla on oma selkeä tavoitteensa, ovat omia organisaatio-osiaan. On monia syitä, miksi firmoissa aidosti tarvitaan erillisiä yksiköitä, ja vaikka eri yksiköiden ihmiset tekevät samankaltaista asiakastyötä, on tarvetta jakaa joukko osiin henkilöiden erityisosaamiseen, maantieteelliseen sijaintiin tai muuhun käytännölliseen syyhyn liittyvän seikan vuoksi. Toimivat siilot lisäävät fokusoitumista ja tehokkuutta, mutta liiallinen siiloutuminen voi haitata työpaikan tuottavuutta.

Organisaatioissa on monenlaisia ilmiöitä, jotka eivät palvele työpaikan kokonaishyvää tai firman tuottavuutta. Näistä eräs on liian ahdas siiloajattelu, jossa päälliköt suojelevat omaa siiloaan ja viestivät vain sen sisällä vältellen organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. He eivät halua päästää muita organisaatio-osia liiaksi näkemään tai ymmärtämään, mitä heidän siilossaan tapahtuu. Liiketoimintasalaisuuksien varjeleminen myös oman firman väeltä korostaa tätä siiloutumista, ollen myös keino naamioida siiloutujan itsekkäät pyrkimykset hyvän asian varjolla. Päällikköasemassa olevan siiloutujan motiivina voi olla oman valtakuntansa suojeleminen muiden katseilta oman imperiumin rakentamisen taurvaamiseksi.

FIRMAT LUOVAT SIILOJA myös tahattomasti, kun ne pystyttävät esteitä firman sisäiselle tiedonkululle, kilpailevat sisäisesti organisaatioyksiköiden kesken ja luovat palkitsemismalleja, jotka palkitsevat vain tietyn organisaatio-osan onnistumisesta, eivät koko firman. Nykyiset tietojärjestelmät, joissa pääsynhallinnalla sallitaan ja rajataan tietoon pääsyä, ovat myös omiaan tukemaan siiloutumista ja lisäämään tiedonkulun tukkeita. Etätyö, jossa kollegoita tavataan vain erikseen järjestetyissä palavereissa, eikä vapaamuotoisemmin työpaikan käytävillä, voi edelleen korostaa siiloutumista ja sen haittavaikutuksia.

Insinööri voi kokea siiloutumisen haittavaikutuksia paitsi koko firman huonomman menestymisen kautta, myös suoremmin omakohtaisesti. Insinööri voi joutua siiloutuneessa firmassa sivuraiteelle työtehtäviin, jotka eivät ole hänen osaamistaan parhaiten hyödyntäviä. Kun osastot käpertyvät vain omiin ydintehtäviinsä, voi asiantuntijalta vähetä mahdollisuudet päästä käyttämään tai kasvattamaan osaamistaan uusissa, erilaisissa ja haastavammissa projekteissa. Naapuriosasto voi rekrytoida ulkoa uutta väkeä tehtäviin, joita voitaisiin tarjota talossa jo oleville, mutta siiloutuminen estää tehtäväkiertoa. Talossa jo olevat voivat jäädä kiinni projekteihin, joiden tulevaisuus ei ole valoisa.

Siiloutuminen, samalla kun se ei ole optimaalista koko firman tuottavuudelle, voi olla insinöörille ja hänen urakehitykselleen haitallista. Insinööri voi jäädä varjoon ja juuttua samoihin tehtäviin liian pitkäksi aikaa.

INSINÖÖRIN ON AIKA-AJOIN hyvä pysähtyä miettimään omaa organisatorista asemaansa myös siltä kannalta, miten firman nykyinen organisoituminen palvelee omaa tulevaisuutta ja urakehitystä. Jos on jo pitkään ollut tietyssä organisatorisessa siilossa, on hyvä ymmärtää sen tuomat uhat myös pitkällä tähtäimellä. Vaikka asema on nyt hyvin turvattu ja töitä riittää, miten mahtaakaan olla asianlaita tulevaisuudessa? Siiloutumista voi omalta osaltaan pyrkiä rikkomaan hakeutumalla rooleihin, joissa pääsee tekemisiin laajemmin oman organisaationsa kanssa. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia haastavampiin tehtäviin ja uralla etenemiseen. Tämä vuosi voi olla meille läpimurto ahtaista siiloista avarammille näkymille.

Kirjoittaja: Luottoukko