Tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan maatalous, karjatalous sekä näiden ympärille syntynyt infrastruktuuri ovat katoavaa kansanperinnettä. Tilalle tulevat elintarvikeomavaraiset kaupungit sekä yksilöllinen ruoka.
Tulevaisuudessa kasvit valmistetaan vesiviljelyssä pienessä tilassa kerroksittain. Ledit tarjoilevat tarkasti lehtiin kohdennettua valoa; juuri niin paljon ja sillä aallonpituudella, mitä kasvi pystyy hyödyntämään. Vedessä ravinteet kulkevat tehokkaasti suoraan kasveille.
Lihaa valmistetaan bioteknisin menetelmin sammioissa tai vaihtoehtoisesti lihan makuisia ja ravinnepitoisuudeltaan vastaavia elintarvikkeita tuotetaan sisäviljellyistä kasveista.
Ruokaa valmistuu tällä tavalla kontrolloiduissa olosuhteissa, pienissä erissä, tarpeen mukaan, joka puolella ja koko ajan. Tuotanto on riippumatonta perinteisistä vuodenajoista ja satokausista.
Pois jäävät esimerkiksi nykyinen ruuan prosessointi, massatuotanto, säilöntäaineet, pakkaukset, kuljetukset ja varastoinnit. Keittiörobotit valmistavat tuoreista, terveellisistä ja maittavista aineksista ruoka-annokset kullekin ruokailijalle tämän henkilökohtaisten mieltymysten, metabolian ja allergioiden mukaan.
”Nykyään syömme heikkolaatuista mössöä, joka on tuotettu massiivisilla rakenteilla. Kun jokainen saa juuri hänelle räätälöityä superfoodia, tämä vaikuttaa suoraan ihmisen odotettavissa olevaan elinikään. Yksilötasolla lisäaikaa tulee vähintään kymmenen, parhaassa tapauksessa jopa kaksikymmentä vuotta”, Risto Linturi arvioi.
Hän on visioinut tulevaisuuden ruokatuotantoa myös Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemässään julkaisussa Kohti parempaa tulevaisuutta!: teknologian mahdollisuudet ja uhat kestävän kehityksen edistämisessä.
Apua ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen
Ihmisen eliniän piteneminen on tietenkin vain yksi uudenlaisen ruokatuotannon mukanaan tuoma hyöty. Planeettamme kannalta olennaisimpia ovat vaikutukset ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.
Käytännössä ruokakasvien kasvatus voi tapahtua vaikkapa kaupunkien tunneleissa, kellaritiloissa, katoilla ja parvekkeilla. Maatalousmaan tarve vähenee radikaalisti; siinäkin tapauksessa, että osa peltoalasta tarvittaisiin aurinkoenergian tuotantoon.
”Jos aurinkopaneeleitten alla on pieniä pömpeleitä ruuan prosessointia varten, niin hehtaarin ala riittää kahden sadan ihmisen ravitsemiseen. Italian maatalousmaan kokoinen alue antaisi ruuan kahdeksalle miljardille ihmiselle.”
Pellot voidaan palauttaa luonnontilaan, mikä auttaisi hillitsemään luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Metsät toimisivat myös hiilinieluina.
Viljelyssä hyödynnettäisin geenimanipuloituja kasveja, joista tehtäisiin esimerkiksi sopivan matalia, jotta niitä voitaisiin kasvattaa päällekkäin, monessa eri kerroksessa. Suljetuissa olosuhteissa GMO-tuotteet eivät muodostaisi riskiä luonnolle eivätkä ympäristöhaitat ja kasvi- tai eläintaudit leviäisi.
Massiivinen muutos
Risto Linturi arvioi, että vision laaja toteutuminen vie parhaassakin tapauksessa aikaa vähintään kolmekymmentä vuotta.
Maanviljelyksen keksiminen oli ihmiskunnan historian merkkipaalu. Maanviljelyksestä luopuminen ei ole ehkä aivan yhtä järisyttävä muutos, mutta sekin vaatii tietenkin todella paljon sopeutumista, uutta ajattelua ja uutta tekniikkaa.
Tällä hetkellä sisätiloissa kasvatettu ruoka on vielä kovin hintavaa verrattuna ruokaan, mitä pitkälle automatisoitu maatalous tuottaa ulkona.
”Sisäviljelyn tekniikan hinta on kuitenkin laskussa, muutosta vievät eteenpäin myös sisäviljelyn mukavuus, tehokkuus, terveellisyys sekä eettisyys.”
Linturi mainitsee, että aurinko- ja tuulienergian sekä kasvivalojen tehokkuuden tulee parantua ja kustannusten edelleen laskea, jotta visio voi laajasti toteutua. Aurinkoenergian tuotannon tulee olla riittävää ja perustua ympäristöhaitoiltaan vähäisiin ohutkalvoihin.
Helsingin insinöörit esittelee lisää Risto Linturin tulevaisuuden visioita nettisivuillaan helmikuussa.
Insinööriliitto ja Helsingin insinöörit järjestävät helmikuussa myös tulevaisuuden ruokatuotantoa käsittelevän Tulevaisuuden kestävä ruoantuotanto virtuaalipaneelin Korkean teknologian seminaarisarjan puitteissa. Lue lisää ja ilmoittaudu tästä linkistä.
Solar Foods tekee ruokaa ilman peltoja
Solar Foodsin hyödyntämässä tekniikassa ei kasvateta kasveja, vaan suoraan ravinnoksi soveltuvaa proteiinia. Reseptiin kuuluu sopiva mikrobi, hiilidioksidia, ravinteita sekä vetyä, joka valmistetaan aurinkosähkön ja elektrolyysin avulla vedestä.
Helsingin insinöörit kertoi Solar Foodsin tekniikasta vuonna 2019 Ruoka ilman peltoja -artikkelissa. Yhtiön teknologiajohtaja Juha-Pekka Pitkänen kertoo, että sittemmin yhtiön matka kohti varsinaista ruokatuotantoa on edennyt.
”Haemme rahoitusta 20 miljoonaa euroa maksavaa demonstraatiolaitosta varten. Se tulee olemaan noin sata kertaa isompi kuin aikaisempi pilottilaitoksemme. Lisäksi jätämme ensi kesänä Ruokavirastolle hakemuksen uuselintarvikelupaa varten.”
Uusi laitos ja lupa ovat valmiina arviolta kahden vuoden kuluttua.
”Demonstraatiolaitos osoittaa, että homma toimii laajassa mittakaavassa. Sen avulla voisimme tuottaa myös markkinoille proteiiniamme, noin 300 kiloa päivässä. Tätä seuraava askel on sitten demonstraatiolaitosta taas sata kertaa suurempi varsinainen tuotantolaitos.”
Pitkänen kertoo, että suurin osa demonstraatiolaitoksen rahoituksesta on jo kerätty. Yhtiön suunnitelmat ovat herättäneet kiinnostusta myös maailmalla, tiedusteluita on tullut Intiasta asti.
Uusille ruokateknologioille on paljon kysyntää:
”Meillä täällä Suomessa ei ole tällä hetkellä ruokatuotannossa suuria ongelmia. Tilanne on kuitenkin aivan toinen esimerkiksi kuivuudesta kärsivillä alueella. Ruokatuotantoa ei voi myöskään lisätä nykyisestä tasosta raivaamalla sademetsiä pelloiksi”, Pitkänen huomauttaa.
Teksti: Matti Välimäki
Artikkelikuva: Solar Foods