Työmarkkinoilla tieto liikkuu Twitterissä

Sosiaalinen media on ollut yli kymmenen vuotta arkielämää myös työelämässä. Somea koskevat samat käyttäytymissäännöt ja lainsäädäntö kuin muutakin kirjoittamista tai puhumista. Somen luonne korostaa vastakkainasetteluja, kärjistyksiä ja voimakasta ilmaisua, jollaiseen on lanseerattu oma uusi käsitteensäkin, vihapuhe. Somen kirjoittelustaan ovat jotkut poliitikot joutuneet käräjille, ja tuomioita on jaettu mm. kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Vaikka somessa on kuplansa, niin kirjoituksistaan voi joutua vastuuseen myös käräjäoikeudessa.

Työelämässä monilla työpaikoilla on omat sosiaalisen median sääntönsä, joissa on ilmaistu mitä saa ja mitä ei saa kirjoittaa työpaikan asioista. Palkansaajilta odotetaan aina uskollisuutta omaa työnantajaansa kohtaan, ja tämä ns. lojaliteettivelvollisuus estää työntekijöitä vapaasti ilmaisemasta mielipiteitään työnantajan toimintaan liittyen. Mikäli työntekijä vapaa-ajallaan kirjoittamillaan teksteillä tai somessa julkaistavilla kuvilla tulee rikkoneeksi tämän lojaliteettivelvoitteensa työnantajaansa kohtaan, niin että työnantajan liiketoiminta, brändiarvo, muu aineeton omaisuus tai maine tulee tahratuksi, seurauksena voivat olla varoitus, työsuhteen päättäminen, purkaminen tai vahingonkorvausvelvollisuus. Tietty varovaisuus ja itsehillintä ovat siis aina tarpeen kaikissa somekirjoituksissa.

Vaikka yhdenvertaisuuslaki takaa työpaikalla syrjimättömyyttä poliittisten näkemyksien vuoksi, voi omista poliittisista kannanotoissaan somessa joutua vastapuolen hampaisiin. Jos henkilö joutuu ns. maalittamisen kohteeksi, voidaan työntekijän kiistanalaisen somekirjoittelun vuoksi vihaa suunnata paitsi tätä itseään, myös tämän työnantajaa kohtaan. Erään suomalaisen vuotuisen musiikkitapahtuman toimitusjohtaja joutui erotetuksi, kun hänen monen vuoden takaiset somekirjoituksensa nostettiin tikun nokkaan, ja musiikkitapahtumaa uhattiin boikoteilla yms. joukkovoiman osoituksilla, jos toimitusjohtajaa ei eroteta.

Oma henkilökohtainen somekirjoittelu voi myös vaikuttaa rekrytointiin. Työnantaja ei saisi rekrytoinneissa googlailla työnhakijoiden taustoja, mutta sitä ei käytännössä voi estää tapahtumasta. Poliittisesti kiistanalaiset somekirjoitukset voivat vaikeuttaa uuden työpaikan saamista, jos mielipiteet eivät satu miellyttämään työnantajaa. Omaa somehistoriaansa voi pyrkiä myös eri keinoin peittelemään.

Työmarkkinoilla tärkein somekanava on LinkedIn, jossa monilla on jonkinlainen profiili ja perustietoja nykyisestä ja menneistä työpaikoista. Facebook on usein suljettu ns. kaverien piiriin, jolloin sen näkyvyys ulkopuolisille voi olla rajoitetumpi. Twitter on luonteeltaan avoin, ja sitä käytetään paljon asiantuntija-ammattilaisten piireissä.

Twitterissä voi seurata sekä työnantaja- ja työntekijäpuolen työmarkkinajohtajia ja muita työmarkkinatoimijoita (esim. Helsingin Insinöörit ks. @helinsfi), ja lukea lakkojen aikaan monenlaisia mielipiteitä. Twitter antaa oivan ikkunan työmarkkinatoimijoiden reaktioihin ja näkökulmiin. Oman äänensä voi myös antaa kuulua.

Luottoukko