Vaikuttamistyö vaatii valppautta ja ymmärrystä

YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN ON INSINÖÖRILIITOLLE tärkeä edunvalvontatyön muoto.

Vaikuttamistyötä, josta hieman kielteiseen sävyyn puhutaan myös termillä lobbaus, voi tiivistetysti kuvata ympäröivien olosuhteiden ymmärtämiseksi, jotta esiin tulleeseen ongelmaan voidaan löytää ratkaisu – josta pitää osata myös viestiä ulkomaailmaan, eli Insinööriliiton tapauksessa jäsenille, medialle ja päättäjille.

Tavoitteena on puolustaa – tai ajaa – työehtoja, joilla työntekijät jaksavat tehdä työnantajalleen tulosta. Oikeasti paras keino tuottavuuden ylläpitämiseksi nimittäin ovat inhimilliset työehdot, vaikka juuri nyt vallalla ovat aivan toisenlaiset näkemykset, kun maan hallitus on runnonut ja runnoo läpi työelämäheikennyksiään.

Yksi vaikuttamistyön onnistumisen mittari on medianäkyvyys. Sen perusteella Insinööriliitto on esimerkiksi kuluvan kesän aikana onnistunut työssään hyvin.

Liiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Jussi Salonranta piti aiheesta mielenkiintoisen esityksen vierailleessaan Helsingin Insinöörien työmarkkinajaoksen syyskauden ensimmäisessä kokouksessa keskiviikkoiltana.

TUORE ONNISTUMINEN MEDIANÄKYVYYDEN valossa oli tiistaina 13.8. uutisoitu Insinööriliiton ja TEK:in työelämäkysely kansainvälisille asiantuntijoille. Ylen TV-uutisissa kysely oli tiistai-illan lähetyksen ykkösaihe, MTV:n uutiset iltakymmeneltä nosti asian lähetyksen kakkosaiheeksi.

Asiasta oli tietysti myös sometettu eli kerrottu sosiaalisen median eri kanavissa niin liiton itsensä kuin esimerkiksi myös HI:n voimin, mutta mitä laajemman näkyvyyden jokin asia saa, siitä suuremmaksi asian merkitys voi kasvaa.

– Kun liiton tavoitteet näkyvät mediassa ja meidän asiantuntijoistamme tulee niin päättäjille kuin suurelle yleisöllekin tuttuja nimiä, liiton painoarvo lisääntyy, huomautti Salonranta.

Kaikki vaikuttamistyö ei tietenkään näy parrasvaloissa, eikä ole tarkoituskaan. Yksi vaikuttamisen muoto ovat esimerkiksi medialle järjestetyt taustatilaisuudet, joista työmarkkina- ja politiikan toimittajat saavat tietoa ajankohtaisista kaavailuista. Liiton edustajat vierailevat kuultavina eduskunnan valiokuntien kokouksissa tai puhumassa eri puolueiden tilaisuuksissa. Lisäksi liitto antaa lausuntoja esimerkiksi lakihankkeisiin.

Tämä kaikki on sitä rivijäsenelle usein näkymättömäksi jäävää työtä, johon nimimerkki Vasen Pakki hiljattain viittasi HI:n työmarkkinablogissa.

VIIME AIKOINA INSINÖÖRILIITTO on ollut esillä myös muun muassa työelämän ikäsyrjintään liittyen sekä heinäkuussa Valkeakoskella pidetyn Työväen Musiikkitapahtuman jo perinteisen keskustelutilaisuuden tiimoilta.

Ikäsyrjinnän osalta Insinööriliitto aktivoitui jo loppusyksystä 2023 nostaen asian esiin tapaamisessa työministeri Arto Satosen (kok.) kanssa. Satonen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) päättivät, että ikääntyneiden työntekijöiden asemaa oli syytä selvittää ja nimittivät sitä varten selvityshenkilön. Juhannuksen jälkeen olikin sitten aika luovuttaa liiton tuoreen, ikäsyrjintää käsitelleen jäsenkyselyn tulokset Jari Lindströmille.

Kyselyn tuloksista tuli lehdistötiedote sopivasti heinäkuun alussa, ja esimerkiksi Kauppalehti tarttui aiheeseen. Ajoitus onkin vaikuttavuustyössä tärkeää, vaikka joskus julkisuutta voi saada vähän tuurillakin. Osa aikaan liittyvää julkisuuden hallintaa on myös se, että asiaan palataan sopivan ajan kuluttua uudesta kulmasta, kuten ikäsyrjintäteeman kohdalla.

Työväen Musiikkitapahtuman yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus on ollut Insinööriliiton, Teollisuusliiton, Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron järjestämä, ja tänä vuonna liitoista oli mukana myös AKT.

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Salonranta kaipasi tilaisuuteen vähän särmää, ja sitähän saatiin, kun puhujiksi pyydettiin varsin samanmielisten liittojohtajien lisäksi myös poliitikkoja. Yleisö syttyi, samoin media, ja tilaisuus nousi otsikoihin useammassakin lehdessä (ks. esim. HS 28.7.2024).

Näkyvyyttä voi saada ja siten painoarvoa kasvattaa myös yllätyksellisesti ja pyytämättä tulevan taustatuen myötä. Päivä sen jälkeen, kun Insinööriliiton ja TEK:in ulkomaisille asiantuntijoille tekemän kyselyn tulokset olivat nousseet julkisuuteen, Keskuskauppakamari ilmoitti kyselyyn viitaten, että lakiesitystä, jossa työttömäksi jäänyt ulkomaalainen joutuisi pahimmillaan jo kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen lähtemään maasta, pitää rukata.

Onnistuneen vaikuttamistyön kello kauas kuuluu.