Yleissitovuus osana sopimuskulttuuria

Viime vuoden lopussa taloustieteen nobelisti – tai oikeastaan Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saaja – Bengt Holmström halusi poistaa yleissitovuuden työehtosopimuksista, ja sanoi Suomen kirivän näin Saksan ja Ruotsin rinnalle.

Tämän vuoden puolella Elinkeinoelämän keskusliittoon kytköksissä oleva ajatuspaja Libera on jälleen esittänyt työehtosopimusten poistamista ja korvaamista paikallisella sopimisella.

Missä maissa yleissitovuus on käytössä?

Ensimmäisenä faktan tarkistuksena: onko yleissitovuus vain ”sääntö-Suomessa” rajoittamassa ihmisten arkea?

Yleissitovuus on käytössä hyvin samanlaisessa muodossa kuin Suomessa esimerkiksi Sveitsissä, Alankomaissa, Belgiassa ja Ranskassa. Lisäksi yleissitovuus on omanlaisella systeemillä käytössä mm. Saksassa, Itävallassa ja Irlannissa.

Maita, joissa ei ole yleissitovuutta, ovat Iso-Britannia, Norja, Ruotsi ja Tanska. Tosin Norjassa on mahdollisuus tehdä sopimuksesta yleissitova, mutta toistaiseksi ei ole voimassa yhtään sellaista sopimusta. Tähän on todennäköisesti tulossa muutos, sillä maaliskuussa 2017 Fellesforbund eli norjalainen ravintola- ja matkailualan liitto jätti hakemuksen alan työehtosopimuksen yleissitovaksi julistamisesta.

Vaikka Ruotsissa ja Tanskassa ei ole yleissitovuutta, on kummassakin maassa työehtosopimusten piirissä kuitenkin yli 80 % työntekijöistä.

Suomessa yksityisellä sektorilla työehtosopimusten vaikutusalueella on 84,3 % palkansaajista. Näistä yleissitovuuden perusteella sopimusten piiriin kuuluu 18,1 % palkansaajista, ja loput normaalisitovuuden perusteella.

Mitä yleissitova työehtosopimus Suomessa tarkoittaa?

Yleissitova työehtosopimus sitoo kaikkia soveltamisalalla toimivia työnantajia. Tärkeimpänä kriteerinä on, että vähintään noin puolet sopimusalan palkansaajista toimii järjestäytyneen työnantajan palveluksessa. Lisäksi arvioinnissa on muitakin perusteita.

Yleissitovuuden vahvistaa Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta päätöksellään.

Normaalisitova työehtosopimus sitoo työnantajaliittoon kuuluvia työnantajia ja näiden palveluksessa toimivia palkansaajia sopimuksen kattavalla alalla.

Työehtosopimuksella säädetään alalle minimityöehdot ja sovitaan asiat, jotka työlainsäädännössä on määritelty työehtosopimuksessa sovittavaksi tai joita ei löydy lainsäädännöstä. Esimerkiksi lomarahat ja äitiysloman palkallisuus ovat työehtosopimuksessa sovittavia asioita.

Yrityksille tämä tarkoittaa sitä, että kilpailutekijöitä voidaan paremmin ennakoida, kun kaikki pelaavat samoilla säännöillä. Yleissitovuus ei estä sopimasta työsopimuksiin työehtosopimusta paremmista ehdoista.

Täten tuntuukin työnantajien puheet yleissitovuuden rajoituksista ja jäykkyydestä johtuvan siitä, ettei työntekijöitä saakaan riistää miten haluaa.

– Haamukirjoittaja –