Palkankorotukset eivät kiihdytä inflaatiota

ELÄMÄSSÄ PITÄÄ KÄSITTÄÄ syyn ja seurauksen ero, jotta päätökset voivat perustua oikeanlaiseen tilannetajuun. Mikä on ilmiön aiheuttaja eli syy ja mikä reaktio eli seuraus, on syytä pystyä erottamaan toisistaan.

Vuosi sitten alkanut eurooppalainen suursota ja Ukrainan puolustustaistelu hyökkääjää vastaan on seurausta aiheuttajasta, Venäjän hyökkäyksestä. Tätäkin selvää syy-seuraus-suhdetta pyritään hämärtämään Venäjän sotapropagandalla. Asioiden syy-seuraus-suhdetta voi jollekulle olla tarkoituksenmukaista yrittää vääristää, kun ikävien asioiden syy halutaan vyöryttää pois itseltä toisaalle.

Suomessa ja euroalueella eletään ensimmäistä kertaa hiukan korkeamman inflaation aikaa. Euroopan Keskuspankki EKP ja monet poliitikot haluavat syyttää inflaatiosta Venäjää ja sen hyökkäyssotaa. Monenlaiset ikävät asiat halutaan laittaa Putinin piikkiin, joka on nyt sopivasti auki. Valitettavasti inflaatio ei johdu sodista, eikä kaasun tai sähkön hinnasta. Inflaatio johtuu nyt ja aina liiallisesta rahan määrästä kulloisellakin valuutta-alueella, tässä tapauksessa euroalueella.

Rahan määrän ja inflaation syy-seuraus-suhde on todettu vuosikymmenten empiirisellä kokemuksella eri mantereilta erilaisista talousjärjestelmistä sekä kapitalistisista että sosialistisista maista. Liiallinen painetun, lainatun tai muuten luodun rahan määrä tuo markkinoiden tavara- ja palvelutuotantoon ylimääräistä kysyntää, joka aiheuttaa hintojen nousua ja inflaatiota. Tämänhetkisen inflaation juurisyy on lähes koko viime vuosikymmenen jatkunut maailman suurten keskuspankkien toteuttama määrällinen elvytys, jolla on pidetty talouden pyöriä liikkeessä.

KUN INFLAATION OLOISSA käydään palkankorotusneuvotteluita, kuullaan työnantajaleiristä helposti propagandaa, jonka mukaan ”palkkainflaation vaara uhkaa” tai työntekijöiden ”palkankorotukset kiihdyttävät inflaatiota”. Työnantaja rummuttaa tätä markkinaehtoisen lehdistön kuuliaisesti säestäessä ja toistaessa viestiä.

Työnantajajärjestöjen viestinnässä inflaation ja palkkojen syy-seuraus-suhdetta pyritään tietoisesti vääristämään niiden omasta edunvalvontanäkökulmasta. Työntekijät haluavat korkeampia palkankorotuksia inflaation oloissa siksi, että rahan ostovoima on jo heikentynyt inflaation vuoksi. Jotta palkan ostovoima mahdollistaisi saavutetun elintason, on palkankorotusten pysyttävä riittävästi inflaatiovauhdin perässä.

Nämä palkankorotukset eivät ole inflaation syy, vaan seuraus, eivätkä ne ruoki inflaatiota, koska rahan määrä ei palkankorotuksilla lisäänny yhtään, vaikka lompakot, joihin firmoissa luotu raha päätyy, hiukan vaihtuvat.

Palkansaajien ei pidä siis alkaa suitsia palkankorotusvaatimuksiaan inflaatio-oloissa, vaan juuri silloin on pyrittävä saamaan totuttua suurempia prosenttimääräisiä palkankorotuksia yleiskorotuksina turvaamaan palkan ostovoimaa ja saavutettua elintasoa. Palkansaajia tullaan syyllistämään palkankorotusvaatimuksistaan inflaation kiihdyttämisestä jne., mutta kun tietää inflaation syy-seuraus-suhteet oikein, ei sellaisia puheita tarvitse hätkähtää. Palkkainflaatiota ei ole, koska on vain rahan määrää kasvattamalla synnytettyä inflaatiota.

Kirjoittaja: Luottoukko