Ajankohtaisterveisiä, sananmukaisesti

Niin siinä vain kävi tänäkin vuonna, että kesä hurahti nopeasti ohitsemme ja nyt elämme jo syyskuuta. Toivon, että sinä jäsen olet saanut levätä, ladata akkuja ja huolehtia hyvinvoinnistasi kesän kuluessa.

Elokuu oli Helsingin Insinöörien tapahtumakalenterissa varsin aktiivista aikaa, kun muun muassa toteutimme peräkkäisinä viikonloppuina koko perheen Korkeasaari-päivän ja Vartiosaaren kesäpäivät Vådötorpin huvilallamme. Molemmissa tapahtumissa olin toivottamassa saapuvia jäseniä tervetulleiksi ja täytyy sanoa, että juuri nämä kohtaamiset innostavat itseäni olemaan mukana toiminnassa. Kiitos mukavista kohtaamisista ja osallistumisesta jokaiselle ja iso kiitos myös kaikille tapahtumia kanssamme toteuttaville käsipareille siitä, että voimme yhdessä tehdä näin upeita kokemuksia yhteisöllemme!

Helsingin Insinöörien hallitus piti elokuussa myös seminaaripäivän, jossa käytiin läpi syksyä ja mennyttä kevättä. Tärkeä päivä, kun puoli vuotta yhteistä taivalta tällä porukalla on takana. Pääpaino keskustelun aiheissa oli järjestöasioissa, eli Uudenmaan alueen toiminnan toteuttamisessa, josta meillä on sopimus Insinööriliiton kanssa. Lisäksi aiheina olivat HI:n strategian seuraaminen sekä HI:n sisäinen toiminta ja sen kehittäminen. Pohdimme myös ensi vuoden toimintasuunnitelmakirjauksia, jotta ehdimme materiaalit valmistelemaan. Keskusteluun nousi myös toive siitä, että yhdistyksen aktiivien määrä kasvaisi. Viisasten kiveä ei keneltäkään tietenkään suoraan tähänkään asiaan löytynyt. Oli kuitenkin puheenjohtajana positiivista huomata, että hallituksessa kannetaan aiheesta yhteistä huolta.

Viime viikolla osallistuin myös Insinööriliiton järjestövaliokunnan syysseminaariin, joka samalla starttasi valiokunnan kauden. Yhteisöllisyys osana järjestön vahvistamista oli sielläkin keskustelussa. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa kehittää Insinööriliitto-yhteisöä. Nyt keskustelimme myös aktiivien määrästä liittoyhteisössä sekä jäsenjärjestöjen välisestä yhteistyöstä, tärkeistä sisäisen kehittämisen aiheista siis. Iloinen olin siitä, että puheenvuorot seminaarissa kääntyivät toistuvasti siihen, että kaikkien järjestöä kehittävien toimien tulisi palvella jäseniä aina vain paremmin. Liiton jäsenjärjestöt mahdollistavat ammatillisen tai alueellisen yhteisön, mutta tärkeää olisi, että jäsen kokee kuuluvansa porukkaan ja saa lisäarvoa yhteisössä olemisesta. Myös jäsenhankinta, -pito ja -kehitys puhuttivat seminaarissa.

Itse toivon meille Uudellamaalla ja Helsingin Insinööreissä yhteisöä, johon on helppo lähteä mukaan, joka on avoin ja kaikki mukaan ottava. Mielestäni on hienoa, että meitä tekijöitä on monenlaisia ja kaikilla on yhteinen tavoite: jäseniltä jäsenille – matalalla kynnyksellä. Tähän meidän täytyisi kuitenkin kehittää tapoja ja keinoja lisää, joten kysynkin sinulta jäsen, miten haluaisit osallistua yhdistyksemme toimintaan tai sen kehittämiseen? Laita viestiä suoraan minulle: henna.lautala@helins.fi – kiitos!

Alkaneella viikolla Helsingin Insinöörien hallitus osallistuu Insinööriliiton yhteistyöpäivään, jonne on kutsuttu myös henkilöstöedustajat. Tämä on kokonaisuuden ja yhteisön kannalta tärkeä ja olennainen edistysaskel, näin voimme yhtenäisenä kenttänä keskustella, miten voimme yhdessä toimia liittoyhteisön hyväksi.

Järjestöpuolella siis menee lujaa ja työmarkkinasyksy on varmasti otsikoissa läpi loppuvuoden, joten haluan tässä myös kirjoittaa jotain aivan muuta, eli kertoa kuulumisia omasta arjestani.

Olen tällä hetkellä opintovapaalla – kirjoitan YAMK-opinnäytetyötäni. Minun oli alkujaan määrä palata takaisin töihin lokakuussa, mutta rakennusalan työtilanne, varsinkin uudistuotannon puolella, on sen suuntainen, että jatkan opintovapaata vuoden loppuun. Tuskaista on kuitenkin ollut opinnäytetyöhön keskittyminen. Kesä menikin omalta osaltani paljolti niin, että kun meidän perhe lomaili, vietin aikaa kirjastossa koulutöissä. Vielä täytyisi aikatauluttaa syksy niin, että viikossa jää aikaa myös opinnoille. Aloitin YAMK-tutkinnon tekemisen korona-aikaan, kun kaipasin uuden oppimista. Koronan jälkeen viikkoihin tuli kuitenkin kaikkea muuta paljon lisää ja opinnäytetyö jäi odottamaan itseään ja kirjoittamista. Vaikka aihe on mielenkiintoinen, huomaan ja tunnistan saman haasteen kuin AMK-opintojen loppuvaiheessa – kirjoittamisen aloittaminen on vaikeaa, kun aikaa onkin rajallisesti. Nostan hattua jokaiselle, joka töiden ohessa opintojaan tekee – ajanhallinta on kaiken a ja o.

Puheenjohtajan nimikin siis vaihtui tässä kuun vaihteessa, mutta älkää huoliko, ihminen pysyy samana! Avioiduimme mieheni kanssa ja tämän myötä Reponen on nykyään Lautala. Tässä on totuttelemista itse kullakin, mutta emmeköhän siitä selviä, kun yhteystiedotkin löytyvät nyt päivitettyinä HI:n verkkosivuilta.

Eli vauhdikkuutta täynnä oleva syksy monessa mielessä meille jäsenkuntana sekä yhteisönä. Hyvää syksyä jokaiselle! Pidetään yhtä ja tuetaan toisiamme.

Ja vielä muistutuksena: jos haluaisit lähteä mukaan aktiiviksi toimintaamme, hyvin vapaalla ja matalalla kynnyksellä, tai sinulla on ideoita, joista haluaisit keskustella, ole yhteydessä minuun!

Terveisin,

Henna