Onko sinulla työelämän tasapaino hukassa?

Jos työ valtaa liiaksi alaa elämältä, eikä ajallinen ja energinen suhde työn ja vapaa-ajan välillä ole riittävässä tasapainossa, on aika tarkastella omaa tilannetta realistisesti. Onko työ syönyt elämästäni jo liian suuren palan?

Nykyajan insinöörityössä työaikojen joustavuus ja etätyömahdollisuudet voivat sopivasti vähentää työhön sidosteista aikaa, kun vähemmän aikaa vietetään matkalla töihin tai paluumatkalla kotiin. Toisaalta etätyön helppous voi madaltaa työnteon kynnystä ja työ soljuukin vaivihkaa viikonlopuille ja pyhäpäiville, jopa harmaana palkattomana ylityönä. Näin ei saisi olla. Vapaa-ajan ja lepopäivän pyhittämisessä on yhä paljon järkeä, eikä sunnuntai-iltana kannattaisi aloittaa työviikkoa varaslähdöllä.

Jos insinööri on tehnyt itsestään kovin tärkeän tai lähes korvaamattoman työpaikallaan, käykö sitten niin, että joitain asioita pitää hoitaa aina itse, vaikka keskellä kesälomaa? Kannattaisiko uskaltaa opettaa ja jakaa sitä asiaa kollegalle, jotta voisi itse vapautua loma-ajalla paremmin?

Insinöörit ovat useimmiten kalenterinsa herroja, ainakin periaatteessa. Toki avoimiin kalentereihin työnnetään palaveria toisensa jälkeen, eli siinäkin tarvitaan itsehillintää: tarvitaanko minua todella tässäkin? Insinöörin itsensä johtaminen ja ajanhallinta vaativat rakkautta ja rajoja. Koska rakastan itseäni ja työtäni, enkä ehdi tähän asiaan mukaan kunnolla, sanon sille ei ja vedän rajan: tähän en nyt pysty osallistumaan.

Tärkeä työelämän tasapainon lähde on työn merkityksellisyyden tajuaminen ja oman rajallisuutensa tunnustaminen. Tekemäni työ on minulle, firmalleni ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle merkityksellistä, tärkeää ja palkitsevaa, mutta minä en pysty yksin parantamaan koko maailmaa. Pystyn paljoon, mutta minun panoksellani on rajansa. Koska minua kaivataan työni ulkopuolellakin, säästän sinnekin aikaani ja tarmoani.

Kirjoittaja: Luottoukko