Teknologia luo uudenlaista terveydenhuoltoa

TERVEYSTEKNOLOGIAN MERKITYS KASVAA, kun väestö ikääntyy, sen palvelujen tarve lisääntyy ja samaan aikaan työvoiman määrä vähenee.

Terveysteknologia ry:n eli Healthtech Finlandin toimitusjohtajan Saara Hassisen mukaan elämme suuressa murrosvaiheessa. Viimeistään nyt olisi välttämätöntä miettiä, minkälaisiin hoitotehtäviin tarvitaan ihmistä ja mikä kaikki onnistuu teknologian avulla.

– Näen, että olemme matkalla kohti maailmaa, jossa 80 prosenttia ihmisistä pystyy itse hoitamaan itseään digitaalisten palvelujen avulla. Tämä mahdollistaa osaltaan myös sen, että lopulle 20 prosentille, esimerkiksi toimintakyvyltään rajoittuneille, voidaan tarjota omalääkäreitä ja omia hoitotiimejä, hän miettii.

Terveysteknologialle ei ole virallista määritelmää, mutta sitä voidaan hahmottaa eurooppalaisen sääntelyn avulla laitteiden, ratkaisujen ja ohjelmistojen käyttötarkoituksen perusteella.

Terveysteknologiaksi lasketaan lääketieteessä ja terveydenhoidossa hoidon apuna tai päätöksenteon tukena käytettävät ratkaisut. Se on siis eri asia kuin vaikkapa hyvinvointiteknologia, jota edustaa esimerkiksi älysormus, jota henkilö käyttää itsenäisesti.

SUOMALAISYRITYKSET OVAT MUKANA kehittämässä terveydenhuoltoon ratkaisuja, jotka hyödyntävät esimerkiksi tekoälyä ja robotteja. Terveysteknologia onkin yksi maamme nopeimmin kasvavista korkean teknologian aloista. Sen tuotteita ja ratkaisuja vietiin viime vuonna maailmalle peräti 2,6 miljardin euron arvosta. Tämän lisäksi tulevat vielä digitaaliset palvelut ja ohjelmistot, joiden vientiä Tulli ei tilastoi.

– Suomalaiset ovat erityisen vahvoja röntgen- ja kuvantamislaitteissa, joihin meillä on panostettu jo 80-luvulta lähtien. Toinen vahva alueemme on tekoäly, data ja digitalisaatio, sanoo Hassinen.

Hänen mielestään suomalaisten hyvää menestystä alalla selittää, perinteiden lisäksi, yleinen korkea koulutustaso, akateeminen osaaminen sekä yritysten kansainvälistyminen ja kyky hyödyntää globaaleja verkostoja.

– Suomi on saanut tunnustusta myös siitä, että täällä yrityksillä on hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä sairaaloiden kanssa. Oma merkityksensä on myös kattavilla digitaalisilla terveystiedoilla.

Sairaalat ovat keränneet myös esimerkiksi biopankkeja, näytekokoelmia, joihin voidaan yhdistää terveydentilaa, ympäristöä ja elintapoja koskevia tietoja. Biopankit saattavat tulevaisuudessa auttaa kehittämään nykyistä yksilöllisempää terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä.

Terveysteknologia työllistää Suomessa tällä hetkellä Suomessa 13 000–15 000 ihmistä; joukossa on tietenkin myös monta insinööriä.

– Yrityksiä kiinnostavat esimerkiksi insinöörit, jotka ovat perehtyneet data-analytiikkaan ja tekoälyyn, vinkkaa Hassinen.

TIE MAAILMALLE EI ole helppo: suomalaisen terveysteknologiayrityksen on ensin tehtävä läpimurto kotimaassa, jossa markkinat ovat varsin pienet.

– Terveysteknologian kehittäminen on haastavaa myös sen takia, että alaa valvotaan hyvin tarkkaan erilaisilla laeilla ja säädöksillä. Näiden selvittämiseen menee valtavasti aikaa ja energiaa; siinäkin voisi olla työsarkaa insinöörin kaltaiselle tekniikkaan laajasti perehtyneelle henkilölle, Hassinen miettii.

Asiakkaiden puolelta terveysteknologian käyttöönottoa jarruttavat myös asenteet ja ennakkoluulot.

– Teknologisia ratkaisuja vierastetaan vielä, kun ihmiset ajattelevat, että niistä ei ole apua.

Monet terveysteknologian laitteet ja ratkaisut ovat tietenkin myös kalliita. Varsinkaan hyvinvointialueilla ei tunnu olevan tällä hetkellä mahdollisuuksia ylimääräisiin investointeihin.

– Kun investointi sitten tehdään, niin pitää muistaa, että on panostettava myös ratkaisun käyttöönottoon. Teknologia itsessään ei riitä, vaan kaikkien on osattava myös käyttää sitä.

TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISESSÄ PERUSTERVEYDENHUOLTO ja kotihoito ovat vielä jälkijunassa erikoissairaanhoitoon nähden, mutta Hassinen uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua tilanne on muuttunut.

– Uskon, että silloin olemme jo lähellä mainittua 80/20 -jakoa. Ikääntyneissä on tuolloin entistä enemmän heitä, joilla on runsaasti kokemusta digitaalisten palveluiden käytöstä. Pystymme myös ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään erilaisia sairauksia tehokkaammin. Hoitoalan työvoima on entistä kansainvälisempää, mutta käytössämme on teknologisia ratkaisuja, joilla voidaan kommunikoida sujuvasti muita kieliä puhuvien kanssa, Hassinen visioi.

Mutta kun terveydenhuollossa esimerkiksi etävastaanotot, muut digipalvelut ja omahoito lisääntyvät, niin miten käy inhimillisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen? Istuuko joku vielä tulevaisuudessakin satavuotiaan sängyn laidalla silittämässä hänen kättään?

– Inhimillinen kohtaaminen – ja vaikkapa kädestä pitäminen – eivät varmasti katoa mihinkään. Mutta en ole varma, onko tuota järkevää odottaa pelkästään sairaanhoitajilta, vai voitaisiinko tässä hyödyntää myös vaikkapa vapaaehtoistyötä, johon eläkeläiset kannattaisi kutsua mukaan. Kun elinikä kasvaa koko ajan, ihmisille tulee eläköitymisensä jälkeen esimerkiksi entistä enemmän vapaa-aikaa ja ystäviä, kun moni muukin elää pitkään, Hassinen pohtii.

Hammashoitoa, potilasmonitoreita ja diagnostiikkaa

Suomalaisen terveysteknologian tunnetuimpia menestystarinoita on Planmeca. Yritys on maailman johtavia hammashoidon teknologian valmistajia; sen tuoterepertuaariin kuuluu muun muassa digitaalisia hammashoitokoneita, CAD/CAM-ratkaisuja sekä huippuluokan 2D- ja 3D-laitteita ja näille ohjelmistoratkaisuja.

GE Healthcare Finland on puolestaan maailman johtavia tehohoidossa käytettävien potilasmonitorien valmistajia.

Suomalaisiin terveysteknologian osaajiin kuuluvat myös esimerkiksi Evondos, joka valmistaa kotihoidossa hyödynnettäviä lääkeannostelurobotteja.

Aiforia-yhtiön kuva-analyysiohjelmiston avulla patologit voivat tutkia kudos- ja solunäytteistä esimerkiksi syöpätauteja.

Revenio Group Oyj on suuri alan konserni, jonka kehittämistä ratkaisuista voi lukea lisää aiemmasta artikkelistamme.