Mäkynen: TKI-rahoituksen ehdoksi panostus henkilöstön osaamiseen

TUTKIMUS-, KEHITYS- JA innovaatiorahoituksen saamisen ehtona pitäisi olla, että yritykset tekevät TKI-suunnitelmiensa toteuttamisen tueksi oman henkilöstönsä osaamiskartoituksen ja kouluttamissuunnitelman, sanoo Insinööriliiton uusi yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen. Mäkynen on huolissaan siitä, että ilman tällaista velvoitetta TKI-panostukset eivät jää hyödyttämään suomalaista työelämää, vaan innovaatiot myydään ulkomaille osaajapulan nimissä.

– Rahoitusta hakiessaan yritysten tulisi kertoa, mitä ne tavoittelevat ja millaista osaamista kehitysidean toteuttaminen vaatii. Oman henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja lisäkoulutus turvaisivat vanhojen työntekijöiden asemaa sen sijaan, että vanhat heitetään pihalle ja tilalle palkataan uusia, mikä on yritykselle myös kalliimpaa kuin olemassa olevan henkilöstön lisäkoulutus.

– Eikä osaamistarpeen ennakointi sitä paitsi poissulkisi myöskään uusia rekrytointeja, huomautti Mäkynen.

Työllisyys ja työelämän nykytila nousivatkin vahvasti esiin ajankohtaiskatsauksessa, jonka Mäkynen piti kiinnostuneelle kuulijakunnalle vieraillessaan Helsingin Insinöörien työmarkkinajaoksessa. Samalla Mäkynen kertoi omia näkemyksiään siitä, miten Insinööriliiton yhteiskuntavaikuttamista voisi entisestään terävöittää.

Työllisyystilanne pysyy huonona niin kauan kuin talous laahaa, ja talous laahaa, koska suomalaiset eivät nyt kuluta vaan säästävät, pahan päivän varalle, työttömyyden pelossa. Mäkynen huomauttikin, että päinvastoin kuin usein väitetään, Suomen talous ei ole yhtä vahvasti vientivetoinen kuin kilpailijamaiden.

– Suomen talous nojaa sisämarkkinoihin, ja kun kuluttajien luottamus omaan talouteen on heikko, talous ei kasva. Eivät ihmiset uskalla kuluttaa, vaikka pääministeri siihen kehottaakin, kun nurkan takana voi vaania työttömyys, Mäkynen muistutti.

Tilastokeskuksen tuoreisiin lukuihin viitaten Mäkynen totesi, että lähes 60 % suomalaisista pelkää työttömyyden kasvavan ensi vuoden aikana. Siksi asuntokauppa ei käy, ei tehdä kotitalousinvestointeja, eikä käytetä palveluja. Näin Suomen talouskasvu vuosille 2025–2027 uhkaa jäädä EU:n toiseksi hitaimmaksi Italian jälkeen, komission ennusteen mukaisesti.

Jos rakennusala alkaisi nyt piristyä, näkymät paranisivat muuallakin, uskoo Mäkynen. Työ- ja elinkeinoministeriö on tosin todennut, ettei odotettavissa ole nopeaa liikettä. Ministeriön mukaan työllisyysaste on hallituskauden lopussa alhaisempi kuin nykyhallituksen aloittaessa työnsä. Hallituksen ajamat työelämäjoustot eli heikennykset eivät siis auta, kun työpaikkoja ei ole. Pikemminkin päinvastoin, kun vaikutukset vähentävät kulutusta.

MÄKYNEN PUHUU TYÖMARKKINOIDEN hätätilanteesta. Työttömyysluvut hipovat 90-luvun laman tasoa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa läpi kentän, myös korkeakoulutettujen keskuudessa.

– Erityisen huolissani olen nuorten tilanteesta. Suomessa on pitkään sanottu, että emme sentään ole Kreikan tiellä, mutta nyt olemme, Mäkynen huomautti työttömyyslukuihin viitaten.

Työpaikkojen vähyys vaikuttaa jo siihenkin, etteivät nuoret valmistu, kun he eivät ole päässeet tekemään pakollisia harjoitteluja. Ohi saattaa kiilata vuosikurssi tai kaksikin, jotka vievät vihdoin auenneet työpaikat, jolloin aiemmin aloittaneet valmistuvatkin suoraan kortistoon.

Mäkynen kehotti kiinnittämään huomiota myös työmarkkinoiden uuteen ilmiöön, jossa nuoret ryhtyvät pakon edessä tekemään töitä kevytyrittäjinä vailla minkäänlaista työsuhdeturvaa tai tietoa siitä, miten työehtosopimukset turvaavat työelämää.

– Sitä kannattaa seurata, evästi Mäkynen.

Toisaalta myös ikäsyrjintä, josta HI:n työmarkkinajaos kuuli alustuksen edellisessä kokouksessaan, on vakava ongelma työmarkkinoilla, Mäkynen sanoi.

AMMATTIJÄRJESTÖLLÄ ONKIN TEHTÄVÄÄ monella saralla, kun tavoitteena on parempi työllisyys ja parempi työelämä. Insinööriliiton edustajakokouslinjausten mukaisesti esimerkiksi osaamiseen pitää panostaa niin ammattikorkeakoulujen rahoitusta vahvistamalla kuin satsaamalla luonnontieteiden ja matematiikan opetukseen aina peruskoulusta korkea-asteelle. Työnantajien pitäisi ymmärtää jatkokoulutuksen tarpeet ja hyödyt, ja lakkautettujen aikuiskoulutusmallien tilalle tulisi luoda työntekijöille uusia mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen.

Työnteon ehtojen pitää olla yhdenvertaiset kaikille, eli työntekijän kotimaa ei saa määritellä työsuhteen ehtoja, ja harmaa talous tulee saada kuriin lisäämällä viranomaisresursseja. Hollannin esimerkin mukaisesti Suomessakin pitäisi evätä työlupien myöntäminen yrityksille, jotka eivät noudata suomalaista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Lisäksi hyvin tärkeää olisi Maria Mäkysenkin mielestä, että ammattiliitoille säädettäisiin kanneoikeus, jolloin liittojen mahdollisuudet puuttua työpaikoilla ilmeneviin epäkohtiin paranisivat. Vain siten mahdollisia lainvastaisia tapauksia saataisiin oikeuteen niin paljon, että syntyisi oikeuskäytäntöä, jonka valossa tapauksia voi punnita.

Työelämän jaksamisongelmien ratkaisussa yksi tärkeä keino on vuosilomalain uudistaminen. Niin sanotun lauantaisäännön poistaminen kautta kentän myös tasa-arvoistaisi työelämää. Yksi Maria Mäkysen omia lempiaiheita on psykososiaalisen työkuormituksen saaminen tautiluokituksen piiriin, Ruotsin mallin mukaisesti. Tautiluokitus toisi työnantajille velvollisuuden ryhtyä korjaaviin toimiin kuormituksen ehkäisemiseksi, mikä lieneekin syy sille, että työnantajaleiri meillä karsastaa ajatusta kuormituksen diagnosoinnista.

VAIKUTTAMISTYÖN VAHVISTAMISEKSI INSINÖÖRILIITOSSA pitää nyt laatia pitkän aikavälin vaikuttamissuunnitelma, jottei työ jää tulipalojen sammuttamiseksi, sanoo Maria Mäkynen. Suunnitelman pitää olla ennakoiva, eduskuntatyön aikataulua mukaileva.

– Kun jokin eduskunnan ajama asia on Helsingin Sanomissa, siihen on liian myöhäistä vaikuttaa. Silloin voidaan tuoda omat näkemykset esiin vaikkapa yleisöpalstakirjoituksella, mutta se ei ole vaikuttamistyötä.

Myös viestintää pitää ajatella uudella tavalla. Näkyvyys vaikkapa Musiikkitalon seinän isolla näyttötaululla on hyvää brändityötä, mutta varsinainen vaikuttajaviestintä vaatii myös vähemmän näkyvää vaikuttamisen jalkatyötä tapaamisten muodossa.

– Olen luonteeltani strateginen johtaja, joka luottaa siihen, että pitkäjänteinen ja huolellinen suunnittelu tuo vaikuttavia tuloksia. Tässä tehtävässä strategiatyötä helpottaa Insinööriliiton jäsenistön varsin yhtenäinen ammatillinen identiteetti, uskoo Mäkynen, joka edellisessä pestissään toimi hyvinkin monenlaisten eri alojen asiantuntijoista koostuvan ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtajana.