Tekoäly muuttaa opiskelun ja työn

TEKOÄLY ON UUTTERA apuopettaja, joka tukee myös insinööritietojen ja -taitojen haltuunottoa. Vaarana voi kuitenkin olla, että ulkoistamme tekoälylle liikaa ajatteluamme. Siksi ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on laatinut eräänlaisen liikennevalomallin ohjaamaan tekoälyn käyttöä opiskelijoiden tehtävissä ja arvioinnin tukena. Malli on laajalti käytössä myös insinööriopinnoissa.

Sininen valo tarkoittaa, että tehtävässä vaaditaan tekoälyn käyttöä. Punaisessa se on kielletty. Keltaisessa tekoälyn käyttö on sallittu, mutta sen käyttämisestä on kerrottava. Vihreä tarkoittaa, että käyttö on sallittu, eikä siitä tarvitse kertoa. Suositusten laadinnassa ovat ollet mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulun osaamisalajohtaja Marjo Joshi ja Centria-ammattikorkeakoulun johtaja Jari Isohanni. He kertovat, että ideana on rohkaista opiskelijoita käyttämään tekoälyä, mutta hallitusti ja vastuullisesti.

– On tärkeää, että opiskelijat oppivat käyttämään generatiivista tekoälyä, se on keskeinen työelämätaito. Samaan aikaan heidän on kuitenkin ymmärrettävä, että tekoäly ei voi olla vastausautomaatti, vaan se on oppimista ja omaa työtä tukeva työkalu. Ammattikorkeakouluissa opiskelijoille opetetaan alusta lähtien lähdekritiikkiä ja luotettavaan tietoon perustuvaa tekemistä, Joshi toteaa.

Apropoo, kuinka usein opettajat sitten ovat törmänneet siihen, että tekoäly on tehnyt oppilastyön oppilaan puolesta? Siis silloinkin, kun tekoälyä ei saisi käyttää?

– Täysiä tekoälytuotoksia tulee vastaan yllättävän harvoin, yleensä niissä tapauksissa opiskelijalla on ollut kiire tai liian suuri työtaakka. Opiskelijat ymmärtävät itsekin, että täysi tekoälyn käyttö ei edistä oppimista. Ammattikorkeakoulujen opettajat tuntevat opiskelijat hyvin, ja tunnistavat usein, milloin on menty siitä, mistä aita on matalin, kertoo Isohanni.

– Silloin on hyvä tilaisuus pohtia opiskelijan kanssa, mitkä olisivat oikeat tavat käyttää tekoälyä, Joshi lisää.

TEKOÄLYLLÄ ON AINA aikaa. Niinpä tekoäly toimii Isohannin mielestä oikein käytettynä esimerkiksi uutterana insinööritietojen ja -taitojen opettajana, mentorina ja sparraajana.

– Opiskelija voi käydä tekoälyn kanssa yhdessä läpi jotakin vaikeaa asiaa, vaikkapa matemaattisia aineita tai ohjelmointitehtäviä. Tekoäly selittää väsymättömästi ja osaa opiskelijan kanssa etsiä parempia, opiskelijan oppimista tukevia tapoja ratkaista asia ajasta ja paikasta riippumatta. Opettajan rooli voi kuitenkin vahvistua tekoälyn myötä, sillä jonkun pitää hallita opiskelijan oppispolku, se, että tärkeät taidot opitaan ja oikeassa järjestyksessä, sanoo Isohanni.

Tekoäly on myös opettajalle oiva apuri. Sitä voi hyödyntää vaikkapa nopeassa palautteenannossa tai yksilöllisten tehtävien tuottajana.

Opiskelijoille tulevaisuus voi tuoda mukanaan myös esimerkiksi henkilökohtaisia tekoälyagentteja, miettivät Joshi ja Isohanni. Ne voisivat tarjota kullekin oppilaalle yksilöllisesti juuri sellaista tukea, mitä hän tarvitsee.

– Generatiivisen tekoälyn kouluttamisessa pitää olla kuitenkin tarkka, tietosuojasyistä sille ei voi tarjota sensitiivisiä henkilökohtaisia tietoja, Joshi korostaa.

Henkilökohtaiset tekoälyagentit voisivat auttaa vaikkapa kielenhuollossa. Ne voisivat esimerkiksi stilisoida ja personoida sähköpostin viimeisimmän muodon vastaanottajalle sopivaksi. Tämä herättää kuitenkin kysymyksen, että jos tekoäly stilisoi, kehittyvätkö kirjoittajan omat kirjalliset taidot?

– On myös niin, että kun kirjoittaja näkee viimeistellyn version, se tarjoaa hyvän mallin, mihin suuntaan edetä, Isohanni pohtii.

TEKOÄLY MUUTTAA MYÖS työelämää, jota varten opiskelijat opiskelevat. Isohanni huomauttaa, että tekoälyn ja robotiikan kehittymisen arvioidaan vaikuttavan jopa 80 prosenttiin työnkuvista. Jopa 20 prosentissa töistä tekoäly vaikuttaa 50 prosenttiin työtehtävistä. Työnkuvat muuttuvat hyvinkin lyhyessä ajassa, mutta samalla myös tuottavuus voi kasvaa ja syntyä uusia työtehtäviä.

– Uskon, että insinöörien asema ei sinänsä heikkene. Insinöörejä tarvitaan jatkossakin, mutta ehkä osittain uusilla alueilla. Rutiinityön merkitys kyllä vähenee; nykyään tekoäly jo esimerkiksi koodaa yksinkertaisia ja rajattuja ohjelmistoja paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin ihminen, Isohanni pohtii. Hän muistuttaa myös, että insinöörin työ vaatii usein myös käsillä tekemistä – eikä tekoälyllä ole käsiä.

Isohanni uskookin, että vaikka insinööriopiskelijat käyttävät tekoälyä opinnoissaan, heidän substanssiosaamisensa ei vähene. Saattaa olla, että tulevaisuudessa substanssiosaamista tarvitaan jopa entistä enemmän.

– Insinöörillä on oltava kykyä tulkita ja arvioida työssään erilaisia tekoälyn antamia ehdotuksia.

Isohanni ei näe, että vaarana olisi, että insinöörit voisivat ulkoistaa tekoälylle ajatteluaan.

– Tekoäly voi olla insinöörille hänen työskentelyssään hyödyllinen assistentti. Se voi auttaa innovoimaan ja sen kanssa voi testata ja työstää erilaisia ideoita. Tehokkaimmillaan joukko tekoälyagentteja on insinöörin oman kehittämistiimi, hän huomauttaa.

Tekoäly opettaa myös työssä olevia insinöörejä ja tukee elämänikäistä oppimista.

– Tekoälyn avulla myös ammattilaiset pystyvät omaksumaan tehokkaasti uutta tietoa, kun he pystyvät hyödyntämään esimerkiksi tekoälyn laatimia tiivistelmiä. Lisäksi tekoäly poistaa esimerkiksi kielimuureja, kääntää tekstejä ja helpottaa kommunikaatiota eri kulttuuri- ja kielialueita tulevien ihmisten välillä, Isohanni pohtii.

Tekoälyä kannattaa käyttää, mutta tekoälylukutaitoa tarvitaan

Osaamisalajohtaja Marjo Joshi korostaa, että ammattikorkeakouluissa on tärkeää opiskella tekoälyn käyttöä – ja toisaalta tekoälylukutaitoa. Termi ei ole täysin vakiintunut, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan kykyä ymmärtää tekoälyteknologioiden toimintaa, niiden tuottaman tietojen luotettavuutta ja vaikutuksia sekä tekoälyn käytön eettisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia.

Joshi mainitsee opetus- ja kulttuuriministeriön tilaisuudesta, jossa kuultiin myös lukiolaisen näkemyksiä tulevaisuudesta. Lukiolainen pohti, että maailma, jossa käytetään tekoälyä, ei ole pelottava. Mutta maailma, jossa osa ihmisistä osaa käyttää tekoälyä monipuolisesti, ja osa ei, on pelottava.

– Tästä syystä on tärkeää, että myös korkeakouluissa tekoäly on käytössä työkaluna ja kaikilla on sen käytön oppimiseen yhdenvertaiset mahdollisuudet, Joshi huomauttaa.

Kuvat: HI, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu.