Insinöörin työ

Työ, työ… kuulostaapa tutulta sanalta, pitääpä tarkistaa, miten se määritellään Wikipediassa: ”Työ (tunnus W) on fysikaalinen suure. Se on energian vaihtoa kappaleiden tai energiamuotojen välillä. Työn SI-yksikkö on Joule ja yksi Joule vastaa 0,24 kaloria.”

Opiskelijan oppaassa sanotaan: ”Insinöörin työ voi tarkoittaa lukemattomia eri työtehtäviä. Lopullinen suuntautuminen työelämässä riippuu muun muassa opiskelun suuntautumisvalinnoista ja omasta mielenkiinnosta. Ammatissa tarvitaan vankan teknisen osaamisen lisäksi oma-aloitteisuutta, organisointi-, ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja sekä taloudellista ajattelua. Tulevaisuudessa taloudellinen ajattelutapa on entistä tärkeämpää teknisen taidon ohella. Hyvä kielitaito on myös insinöörille eduksi.”

Insinöörin työtä on siis keksiä tapoja, joilla kappaleita ja energiamuotoja järjestellään uuteen uskoon. Fysiikan peruslakeihin kuuluu, että ”Eristetyssä systeemissä energian määrä on vakio, se on sama kaikkina ajan hetkinä. Energiaa ei voi syntyä eikä kadota.” Kaloreita tosin yritetään kadottaa keinolla jos toisella, eikä aina niin hyvin tuloksin – fysiikan peruslakeja tuntien, se ei ole ihme.

Insinöörin työstä sanotaan vielä: ”Insinöörin työ on useimmiten päivätyötä, mutta tuotannosta riippuen työ voi sisältää myös vuorotyötä. Monissa tehtävissä työaika ei rajoitu määrätunteihin. Insinöörin työhön voi myös kuulua paljon matkustamista.” Ja usein matkustamisajan palkka on sisällytetty kuukausipalkkaan tai insinööri matkustaa palkatta omalla ajallaan.

Käytännössä insinöörien työt ovat nykyisin pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviä, mutta muut keskipalkkaiset työtehtävät ovat vaarassa hävitä kokonaan, ja robotiikka hoitaa rutiinitehtäviä. Kyse ei ole pelkästään teollisuustyöpaikoista, sillä myös muut keskipalkkaiset tehtävät ovat vaaravyöhykkeessä. Syitä on tietenkin monia, mm. työpaikkojen valuminen halpatuotantomaihin, mutta syytä on myös Suomen koulutuspolitiikassa.

Suomalaisten yleinen koulutustason nousu ja korkeakoulupaikkojen jatkuva lisääminen on johtanut akateemisten ammattien massoittumiseen, myös insinööreillä. Insinöörejä on nykyisellään Suomessa noin 160 000, joista noin 50 000 on diplomi-insinöörejä ja loput teku- tai amk-mallia. Insinööreistä on työttömänä noin 8000! Näistä vastavalmistuneita innokkaita insinöörejä on suurin osa.

Tällä hetkellä insinöörien työttömyys on suurinta ikinä. Kaukana ovat ajat, jolloin insinööri oli kunnioitettu suuri herra ja jonka asemaa tavoiteltiin kilvan. Nykyisin tuntuu, että insinööriys ja ammatin arvostus on kokenut raskaan inflaation, ja arvostus laskee vuosi vuodelta. Tarvittaisiin työkaluja insinöörien arvostuksen palauttamiseksi, mutta mistä niitä löytyisi?

Insinöörin työ voi kadota, mutta kalorit ovat silti edelleen jenkkakahvoissa.

– Salon Marina –

Työt vähenevät korkeasti koulutetuilta – insinöörikin jää ilman työtä, HS 14.1.2015
Tekniikan ala: Insinööriksi ei synnytä, insinööriksi kasvetaan. Opiskelupaikka.fi
Insinöörin logiikka, Garth Sundem, 2012, Kustannusosakeyhtiö Nemo