Ajankohtaiset pelot vaikuttavat hyvinvointiin työssä

Suomalaisilla insinöörityöpaikoilla ollaan palailemassa takaisin toimistolle kahden koronavuoden jälkeen. Lähinnä lieväksi nuhakuumeeksi nyt talttunutta koronavirustautia paettiin konttorilta etätyöhön tavalla, joka teki etätöistä vallitsevan työmuodon. Samalla väheni yhteydenpito kollegoihin. Viruspelko ja sosiaalisten kontaktien puute ovat vaikuttaneet moniin heidän hyvinvointiaan heikentäen.

Helmikuun lopulla 2022 Euroopassa alkoi sota-aika, kun Venäjä käynnisti suurhyökkäyksen Ukrainaan. Tämäkin ajankohtainen tilanne aiheuttaa monenlaisia pelkoja. Nyt moni pelkää erilaisia oman yrityksen liiketoimintaan vaikuttavia kielteisiä asioita, kuten vaikeuksia logististen toimitusketjujen katkeamisten tai asiakas- tai toimittajayritysten sanktioiden vuoksi.

Jollakulla voi olla kollegoita tai jopa esimies sodan jalkoihin joutuneissa maissa tai sotaan liittyvien sanktioiden vaikutuspiirissä olevissa maissa.

Epävarmuudet ja pelot voivat nyt olla ylimääräinen psykososiaalinen kuormitustekijä työssä. Ihminen ja insinööri on kokonaisuus, ja jos kodin ja työn normaalien paineiden lisäksi ympäröivästä yhteiskunnasta tulee kulkutautien ja sodanuhkien kautta vielä aivan ylimääräisiä uusia pelkoja, voi malja vuotaa ylitse.

Työterveyshuollon kautta voi saada apuja myös pelon aiheuttamiin ongelmiin. Työterveyshuollon ja esimiesten kanssa voi pohtia, olisiko työpaikalla mahdollista keventää paineita esim. työkuormaa vähentämällä tai muilla työn järjestelyillä, jos kokonaishyvinvointi sitä juuri nyt vaatii. Pelkoja voi yrittää hallita ja saada siten niiden kielteinen vaikutus itseensä pienemmäksi.

Insinöörien kannattaa aina pitää huolta kokonaishyvinvoinnistaan ja tärkeimmästä työkalustaan eli aivoistaan, eikä antaa pelkojen muodostua siksi korreksi, joka katkaisee kamelin selän.

Luottoukko