Ammattijärjestö tuottavan työn puolesta

Jaksan edelleen ihmetellä puheita siitä, että ammattiliittoon järjestäytyminen olisi menneen maailman jäänne. Ei todellakaan ole, vaan on työhyvinvoinnin ja tulevaisuuden turva, kuten Insinöörilehden kolumnipalstalla ja HI:n sivuilla loppukesästä kirjoitin.

Järjestäytymisen merkitystä ei tässä ajassa voi korostaa liikaa. Työehtosopimusneuvottelut kierroksella 2024‒2025 alkoivat viikolla 38 teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan neuvotteluilla, ensimmäiset voimassa olevat työehtosopimukset päättyvät marraskuun lopussa. Neuvottelukierroksen etenemistä voi seurata Insinööriliiton verkkosivuilta, sivu päivittyy viikoittain.

Olin viikonloppuna Insinööriliiton työmarkkina- ja viestintäkoulutuksessa. Tässäkin tilaisuudessa totesimme yhteisesti, että järjestäytyminen on olennaista yhteiskunnassamme ja liittoyhteisömme sisällä jäsenhankinta on edunvalvontateko. En tiedä, onko tämä tulokulma hahmottunut jokaiselle, mutta nyt neuvottelukierroksen alkumetreillä se taas korostuu. Vaikuttavuutemme neuvotteluissa nojaa siihen, kuinka hyvin ammattikuntamme on järjestäytynyt eli kuinka tukevasti edustamme koko ammattikuntaamme.

Siksi kannustankin sinua, yhteisömme jäsen, muistuttamaan Insinööriliiton ja Helsingin Insinöörien jäsenyyden tärkeydestä, mahdollisuuksista ja hyödyistä työkavereille, entisille koulukavereille tai vaikka nykyisille opiskelukavereille. Tiesitkö, että jäsenyyttä suosittelemalla voit saada SuperLahjakortin. Ja huom! Voit saada aina uuden lahjakortin jokaisesta uudesta jäsenestä, jolle olet jäsenyyttä suositellut!

Liittoyhteisössämme puhuttaa tällä hetkellä ajankohtaisten työmarkkina-aiheiden lisäksi työn tuottavuus, työhyvinvointi, etätyön pelisäännöt sekä ikäsyrjintä. Aiheet ovat kaikki hyvin ajankohtaisia ja todella tärkeitä, esimerkiksi ikäsyrjinnästä Insinööriliitto vaati tuoreessa ulostulossaan kovempia rangaistuksia.

Insinööriliiton syksyn kampanja Out of office – tuottavuutta kasvattamassa on saanut hyvin julkisuutta mediassa. Helsingin Sanomat mainitsi kampanjan pääkirjoituksessa, joka syyskuun lopulla otti kantaa etä- ja lähityön äärimuotoihin. Tämä teki kampanjalle ja Insinööriliiton näkyvyydelle hyvää.

Out of office -kampanjan tavoite on tuoda näkyväksi, että Insinööriliitto haluaa olla tuottavuutta kasvattamassa. Kampanjan iskulause ”Lomalla. Etätöissä. Rauhassa tervehtymässä. Vapaalla akkuja lataamassa. Välillä pitää olla out of office.” viittaa siihen, että hyvinvoivat ja levänneet työntekijät ovat aina tuottavampia. Palautumiseen tarvitaan erilaisia keinoja ja nykyajan yhteiskunnassa niitä on tarjolla esimerkiksi etätyön muodossa, eli loma ei saa olla ainut palauttava elementti korkeasti koulutetun vuosisuunnitelmassa.

Etätyöllä on paljon samoja ominaisuuksia kuin lomalla, joten Insinööriliiton rinnastus ei ole vahinko. Loman tarkoitus on ladata akkuja ja auttaa jaksamaan. Sama tarkoitus on parhaimmillaan myös etätyöskentelyllä. Etätyö auttaa jaksamaan, se tarjoaa joustoa työn tekemiseen. Kun on mahdollisuus valita vapaammin missä ja miten työtään tekee, on helpompi palautua ja jaksaa. Tämä tuo lisää tuottavuutta ja parempaa jaksamista. Eli kampanjan ei ole tarkoitus kuvailla, että etätyö on lomailua, vaan osoittaa tuottavuuden kasvattamisen näkökulmasta, että on monia keinoja saavuttaa palautumista ja jaksamista sekä työhyvinvointia. Tätä kirkasti liiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa HS:n mielipidekirjoituksessa 27.9.2024.

Etätyölle olisi kuitenkin hyvä olla yhteisesti sovitut raamit jossain. Korona-aika pakotti etätyöhön, mutta moni jäi etätyöhön tai monelle jäi etätyötä myös pandemian jälkeen. Olisikin oleellista, että selkeät tavoitteet ja raamit etätyöskentelylle olisi yhteisesti sovittuna ja kirjattuna, sillä epätietoisuus ja liian lavea johtaminen tai etätöiden johtamattomuus voivat myös johtaa haasteisiin työelämässä jaksamisessa.

Jaksamisesta puhuu myös HI:n Edunvalvojan palstan uusin kirjoitus, joka tarttuu piilossa lymyävään työkykyongelmaan – vajaakuntoisena työskentelyyn, jota korkeasti koulutetut herkästi saattavat esimerkiksi etätöissä harrastaa.

Työhyvinvointi on avainasemassa, kun yrityksissä ja työpaikoilla pyritään parantamaan tuottavuutta. Kuva tyhy-päivästä on varmaan monella meistä muotoutunut jostain liikunnallisesta tiimipäivästä. Yhteisöllisyys ja yhteisön vaaliminen työpaikoilla ovat oleellisia viihtyvyyden tekijöitä, mutta saattaa olla niin, että nykyisen työelämän työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen ongelmia ne eivät enää pysty ratkaisemaan.

Työajan hallinta ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ovat keskeisiä asioita, kun ihminen pyrkii jaksamaan ja voimaan hyvin sekä sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämää. Asiantuntijatyössä ja nykyisessä hektisessä työelämässä työtehtävät haastavat ihmisten vapaa-aikaa ja näin myös palautumista. Vapaus vaikuttaa omaan työhön ja määritellä omaa työaikaa on hyvä asia, mutta hallitsematon työaika saattaa johtaa vaikeuksiin. Yksikään työtunti ei saa kadota. Liukuvan työajan tulisi olla oikeasti liukuvaa. Uupuminen on koko ajan yleisempää. Työssä jaksamisen huonoa kehitystä ei välttämättä enää kyetä katkaisemaan ilman säätelyä. Hyväntahtoisuudelle ja venymiselle ei perusteta kestävää ja tuottavaa tulevaisuuden työelämää. Tähänkin on Petteri Oksa ottanut kantaa toteamalla, että etätyön tekemisestä on syytä säätää lailla.

Toistan vielä näin lopuksi, että ammattiliittoon järjestäytyminen ei ole menneen maailman jäänne vaan tulevaisuuden turva. Insinööriliitto ajaa työhyvinvoinnin parantamista reilusti ja tämä on oikein – asia otetaan vakavasti ja tosissaan, jotta meillä olisi parempi huomisen työelämä. Tällaiseen liittoon haluan kuulua – mahtavaa, että myös juuri sinä olet mukana porukassa. Muista suositella jäsenyyttä myös kollegallesi!

Jaksamista syksyyn,
Henna