Insinööri, luotatko liikaa omaan asiantuntemukseesi?

Insinööreillä on perinteisesti ollut vahva usko omaan asiantuntemukseensa, ja koulutusta on pidetty parhaana mahdollisena turvana työttömyyttä ja heikentyviä työehtoja vastaan. Nyt on kuitenkin pakko kyseenalaistaa tämän uskon suoman turvan riittävyys.

Talouskasvun vaimeus jatkuu, ja Suomelle ennustetaan EU:n toiseksi hitainta kasvua vuosina 2025–2027. Työttömyysasteen arvioidaan olevan näinä vuosina EU-maista toiseksi korkein, ja vaikka luottamusindikaattoreissa on nähty pientä kohentumista, kysyntä pysyy edelleen heikkona. Kansalaisten arviot oman taloutensa tilanteesta ovat entisestään synkentyneet, ja 59 prosenttia kuluttajista uskoo työttömyyden lisääntyvän alkaneen vuoden kuluessa.

Synkimmät näkymät liittyvät kuitenkin työmarkkinoiden lainsäädäntöuudistuksiin. Hallituksen kätilöimät muutokset madaltavat irtisanomiskynnystä ja heikentävät työntekijän asemaa useilla tavoilla. Lomautusilmoitusaika on lyhenemässä 14 päivästä seitsemään päivään, mikä tarkoittaa aiempaa lyhyempää valmistautumisaikaa ansiotason laskuun ja lisää riskiä työttömyysjaksojen pitenemisestä. Osassa ylempien toimihenkilöiden sopimuksista vastaava ilmoitusaika on jo käytössä, mutta valtaosalle muutos merkitsee selkeää heikennystä.

Ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen solmiminen ei jatkossa edellyttäisi perusteltua syytä, mikä todennäköisesti lisää määräaikaisuuksia ja heikentää työntekijöiden ansio- ja urakehitystä. Samalla kasvaa riski esimerkiksi raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä. Lisäksi henkilöperusteisen irtisanomisen edellytykset kevenevät, kun työsuhteen päättämiseen riittää pelkkä asiallinen syy aiemman asiallisen ja painavan syyn sijaan. Tämä lisää oikeudellista epävarmuutta vuosiksi eteenpäin, ja muutos kohdistuu erityisen voimakkaasti vanhempiin ikäluokkiin, joiden uudelleentyöllistyminen on jo valmiiksi haastavaa. Samalla kasvaa myös riski työttömyysturvan karenssista.

Työelämän sääntöjä kirjoitetaan parhaillaan uusiksi tavalla, joka näkyy suoraan työntekijöiden ja heidän perheidensä taloudellisessa turvallisuudessa. Minä sanon, että vastaukseksi tarvitaan joukkovoimaa, ja ajatus näkyy myös Insinööriliiton linjauksissa tilanteeseen vastaamiseksi. Liiton tavoitteena on parantaa työllisyyttä kehittämällä työllisyyspalveluja erityisesti ikääntyvien ja korkeasti koulutettujen tarpeisiin sekä vahvistamalla iäkkäämpien irtisanomissuojaa. Osaamisen kehittämisen edistämiseksi liitto ajaa AMK-tohtoritutkinnon käyttöönottoa, ammattikorkeakoulujen rahoituksen vahvistamista ja osaamistilin luomista jatkuvan oppimisen tueksi. Lisäksi liitto haluaa reilumpia pelisääntöjä työmarkkinoille vaatimalla, että työntekijän kotimaa ei määritä työnteon ehtoja ja harmaaseen talouteen puututaan lisäämällä valvontaresursseja. Lisäksi ammattiliitoille pitää turvata kanneoikeus ja antaa työntekijäpuolelle tulkintaetuoikeus työehtosopimuksiin.

Haluan muistuttaa, että näitä tavoitteita ei saavuteta yksin eikä pelkällä asiantuntemuksella. Kun lainsäädäntö heikentää työntekijän asemaa ja irtisanomiskynnys madaltuu, ammattiliiton tarjoama turvaverkko, luottamusmiesten tuki ja juridinen apu ovat entistä tärkeämpiä. Yksin työntekijä on vain asiantuntija, mutta yhdessä toisten kanssa hän on osa työelämän voimakkainta puolustajaa. Tätä voimaa ei kannata aliarvioida.

Kirjoittaja: Luottoukko, insinöörien yhteishengen puolestapuhuja

Lue lisää Luottoukon ja muiden kirjoittajien työmarkkinablogeja: