Palkansaajien on tehtävä yhteistyötä

Palkansaajaliitot ovat jo kauan hakeneet yhteistyökumppaneita edunvalvontaan saadakseen enemmän tehokkuutta ja säästääkseen kustannuksia. Kaikki liitot joutuvat hakeutumaan yhteistyöhön muiden palkansaajaliittojen kanssa. Insinööriliiton luontaiset yhteistyöliitot ovat YTN:ssä.

Työnantajien edunvalvontaliitto on EK. EK on kasvanut maksimikokoonsa. Se on linjannut tulevia työehtosopimusneuvotteluita siten, että keskitettyjä sopimuskierroksia ei enää tehtäisi. Yleisesti on myös linjattu, että tulevien neuvotteluiden palkankorotustaso määritettäisiin Suomen vientiteollisuuden ja sen hintakilpailukyvyn mukaan.

Insinööriliitto ja myös YTN ovat uuden tilanteen edessä. Keskusjärjestöillä, mukaan luettuna Akava, ei tässä uudessa Suomen mallissa ole ”osaa eikä arpaa”. YTN:n on tehtävä yhteistyötä muiden palkansaajaliittojen kanssa. Palkansaajat menestyvät yhteisillä tavoitteilla paremmin kuin kukin liitto yksinään. Neuvottelutavoitteisiin sisältyy aina sekä palkat että tekstimuutokset. Työehtosopimusten tekstimuutoksilla voi olla jopa palkankorotuksia suurempi merkitys.

Yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa, kun asiat valmistellaan huolellisesti ja tavoitteiden asettajat voivat luottaa toisiinsa. On myöskin selvää, että mikään tähän yhteistyöhön osallistuva liitto ei voi saada läpi kaikkia tavoitteitaan. Lopulliset tavoitteet ovat aina kompromisseja.

Akava päätti irtautua FinUnionsin toimistosta Brysselissä. Toimisto on palkansaajajärjestöjen yhteinen. Tällä on edistetty kustannustehokasta toimintaa. Euroopan unioni tuottaa direktiivejä, joilla vaikutetaan mm. yksityisen sektorin palkansaajien työelämään Suomessa. Akavan hallituksessa insinööriliittolaiset jäsenet vastustivat Akavan irtautumista FinUnionsista.

Akava on ilmoittanut tekevänsä palkansaajayhteistyötä vain haluamissaan asioissa. Yksityisen sektorin edunvalvonta ja siihen liittyvä yhteistyö on Akavalle säästökohde, ei kehitys- ja panostuskohde.

Akavan toimimattomuuden tilalle tulee YTN:n toimintaa kehittää tavoitteena tehokas osallistuminen palkansaajien yhteistyöhön. YTN:n ongelmana on ollut jatkuvasti kiertävä puheenjohtajuus. Kulloinkin YTN:n puheenjohtajana ollut liittojohtaja on ottanut kantaa ensisijaisesti liittonsa puheenjohtajana eikä YTN:n puheenjohtajana. On aika antaa YTN:lle kasvot.

Henkilön, joka toimii YTN:n edustajana muiden palkansaajien suuntaan, tulee nauttia vastapuolilla sekä osaamisen arvostusta että luottamusta. Luottamus ei synny hetkessä. Luottamus sen sijaan voidaan menettää hetkessä. Luottamuksen aikajänne on vuosia.

– Tapani –