Petteri Orpon hallitus puuttuu työmarkkinoiden sopimusvapauteen

Suomen tasavallan 77. hallitus, pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla, puuttuu työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauteen poikkeavalla tavalla, kun se on kirjannut hallitusohjelmaan tulevaa lainsäädäntöä linjaavasti seuraavaa: ”Laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.”

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara yllättyi: ”Se on aika erikoinen kirjaus. Odotuksena ja oletuksena oli, että työmarkkinoiden osapuolet keskenään neuvottelisivat Suomen työmarkkinamallista”, Sajavaara sanoi Helsingin Sanomille kesällä 2023.

Petteri Orpon hallituksen aikeet rajoittaa työmarkkinajärjestöjen sopimusvapautta ja valtakunnansovittelijan toimintavapautta ovat herättäneet laajaa keskustelua ja nostaneet esiin useita huolenaiheita. Työmarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi valtakunnansovittelijan toimintavapauden tulee olla turvattu ja riippumaton, jotta hän voi suorittaa tehtävänsä puolueettomasti. Poliittinen puuttuminen valtakunnansovittelijan neuvottelukeinoihin vie häneltä kyvyn toimia itsenäisesti ja murentaa koko instituution toimintaa.

Valtakunnansovittelijan toimiston rooli itsenäisenä instituutiona ja sen viranhaltijan itsenäisyyden mukanaan tuoma auktoriteetti on ollut monien neuvottelujen ratkaisemisissa tärkeää. Hallituksen tulisi kunnioittaa ja suojella tätä riippumatonta ja itsenäistä instituutiota, eikä politisoida sen toimintaa kulloisenkin hallitusohjelman tai hallituksen kannan mukaisiksi. Tällainen valtakunnansovittelijan toiminnan sörkkiminen osoittaa hallituksen lyhytnäköistä halua sekaantua työmarkkinoihin.

Valtakunnansovittelija on usein keskeinen hahmo työmarkkinaneuvotteluissa. Hallituksen halu säädellä instituution toimintaa voi jatkossa hidastaa neuvotteluja, vaarantaen siten työrauhan ja vaikuttaen monin tavoin negatiivisesti neuvotteluprosessiin. Tämä voi vähentää työmarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta, mikä on myrkkyä, kun firmat suunnittelevat tulevaisuuden investointeja Suomeen.

Järjestelmän luotettavuus murenee, kun hallitus ohjailee valtakunnansovittelijan toimintaa. Pidemmällä tähtäimellä tämä voi vaarantaa kansalaisten luottamuksen poliittiseen järjestelmään. Kansalaiset saattavat kokea, että päätöksiä tehdään vain kulloisenkin hallituksen mielen mukaisin poliittisin perustein, eikä objektiivisten ja puolueettomien näkökulmien perusteella.

Oikeusvaltiossa on tärkeää, että julkisen vallan käyttö on sidottu lakiin. Nyt valtakunnansovittelijan toimintavapauteen ollaan puuttumassa uudella poliittisesti värittyneellä lainsäädännöllä. Jos valtakunnansovittelijan toimintaa mikromanageerataan lainsäädännöllä nyt oikeistohallituksen aikana, mikään ei estä tulevia vasemmistohallituksia puuttumasta valtakunnansovittelijan toimintavapauteen omalla tavallaan. Toimivan järjestelmän manipulointi ja rikkominen nyt voi heikentää neuvotteluilmapiiriä ja roiskahtaa Elinkeinoelämän keskusliiton silmille tulevaisuudessa.

Valtakunnansovittelijan toimistolla on nykylaissa kaksijakoinen tehtävä ”työmarkkinoiden toimivuuden edistämisessä” ja ”työriitojen sovittelua varten”. Nyt valtakunnansovittelija istuu toimistossaan käytännössä yksin, eikä resursseja työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseen juuri ole. Jos Orpon hallitus aikoo puuttua valtakunnansovittelijan toimiston tehtäviin, se voisi olla puuttumatta instituution itsenäisyyteen ja pikemminkin miettiä, miten resursoitaisiin paremmin ”työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen”.

Kirjoittaja: Luottoukko