Työnantajan vanhoillisuus työkaluissa ja digitalisoituminen

Työpaikoilla useimmiten Windows-käyttöjärjestelmällä asennetut kannettavat tietokoneet ovat telakassa liitettynä yrityksen sisäverkkoon, joten niihin ei saa käyttäjän omalla päätöksellä vapaasti asentaa verkosta ladattavia pienohjelmia. Laitteet liitetään työpöydällä näyttöön ja näppäimistöön niillä työpaikoilla, joilla työnantaja on suonut tämän ”luksuksen”. Tietoturvan, virustorjunnan ja työasemavakioinnin tarpeet estävät siten ohjelmistojen vapaata ja luovaa käyttöä. Konservatiivinen varovaisuus vähentää mahdollisuuksia hyödyntää työkaluja monipuolisemmin.

Insinöörin arjessa tarvittavia työkaluja ovat kannettavan tietokoneen lisäksi muut nykyaikaiset tietotyön välineet: taulutietokoneet ja älypuhelimet. Niiden hyödyntämisen potentiaali jää liian monella työpaikalla vajaasti hyödynnetyksi. Työnantajat useasti tuijottavat laitteiden ja niiden käytön kuluja, mutta eivät niiden tuomia hyötyjä. Laitteet saatetaan nähdä vanhoillisesti turhakkeiksi, joiden käyttöönottoa ei edistetä aktiivisesti.

Taulutietokoneiden hyödyntäminen liikkuvassa työssä ja niihin ladattavien sovellusten käyttö monipuolisesti ei ole mahdollista ilman, että niitä saa hankkia käyttöön. Uusimpien älypuhelinten hyödyntäminen nopeilla 4G-yhteyksillä lisää tietoliikenneyhteyskuluja, mutta nopeuttaa, sujuvoittaa ja mahdollistaa asioiden näppärää ja ketterää hoitamista. On helpompi laskea näennäiset ”säästöt”, joita hitaampien 3G-yhteyksien käytön jatkamisesta saadaan, kuin hyödyt´, joita nopeamman tiedonsiirron hyödyntämisellä saavutetaan.

Erityisesti nuorten insinöörien työpaikoilla työnantajat ovat voineet havahtua todellisuuteen, jossa työntekijät tuovat omia laitteitaan työpaikalle työkäyttöön eli ns. BYOD-ilmiöön ”Bring your own device” (suom. ”tuo oma laitteesi”). Tällainen malli ei ole hyvä, jos se sysää työkalujen kustannuksia työntekijöille ilman, että kustannuksia vastaavasti korvattaisiin. BYOD-ilmiö kielii työnantajan konservatiivisuudesta työkaluissa.

Kaikkein huolestuttavinta nykyaikaisessa työskentelyssä on alati leviävä ajatus siitä, että työvälineet koetaan luksustuotteena. Näin nähtiin aikanaan insinöörin toimistohuoneen koko tai assistenttien lukumäärä. Ajatus on aivan absurdi, kun insinöörin kuitenkin odotetaan työskentelevän ajasta ja paikasta riippumatta. Työvälineiden taso mittaa työntekijän aseman omassa organisaatiossa. Työvälineet ovat hyvää matkaa muuttumassa statussymboleiksi. Matkatyötä tekevälle insinöörille saatetaan hankkia raskas raahattava tietokone vain siksi, että toimistotyötä tekevällä esimiehellä täytyy olla parempi.

Ajantasaiset ja toimivat työkalut ovat insinöörille tarpeellisia, jotta työtä voidaan tehdä työkalujen jarruttamatta. Kun työ voidaan tehdä sähköinsinöörin tapaan pienimmän vastuksen reittiä, saadaan työntekoon myös tehokkuutta. Työkalut mahdollistavat myös etätyöskentelyn, jolloin aamuruuhkassa autossa istumisen sijaan töitä voi tehdä vaikka kotoa. Toimistotyön digitalisoitumisen mahdollistama mobiililaitteiden innovatiivinen käyttö lisää työn tuottavuutta. Suomalaisten insinöörityöpaikkojen ei tule jäädä tekniikan kehityksen kelkasta työkalujen suhteen.

– Luottoukko & Pastori –

Insinööri-lehti. 18.9.2013: ”Etätyö parantaa liikenteen turvallisuutta”.
Henry ry. Blogi 2.9.2014. ”Miksi tulisin aamulla toimistolle?”.