Helsingin Insinöörien vuosi 2020

Vuosi on jälleen lopuillaan ja päälle puskee joulu ja sen odotus. Monille perheen pienemmille joulu on hyvinkin riemukas ja iloinen asia. Hieman varttuneempi jengi haluaa aikaa hiljentyä joulun viettoon. Moni hoitaa joulunsa omia perinteitään kunnioittaen ja toiset antavat joulun tulla ilman isompia valmisteluja. Jokainen taaplaa joulunsa tyylillään. Juhlapäivät osuvat almanakkaan niin, että osalla työssäkäyvistä on mahdollisuus pitää vuodenvaihteessa vähän pidempi tauko arkisesta työstä. En tiedä teistä muista, mutta ainakin omalle kohdalleni ylimääräiset vapaapäivät tulevat tarpeeseen, sen verran rankka tämä koronasyksy on ollut.

Kun mennyttä vuotta tarkastelee, huomaa, että sitä on voimakkaasti leimannut koronavirus. Olemme olleet enemmän tai vähemmän etänä. Aamulla tietokone tulille, lounas, jos muistaa ja jaksaa. Sitten onkin jo iltaruokailun aika, tietokone kiinni. Päälle laitetaan televisio ja sitten hyvin pian nukkumaan. Arkipäivät muistuttavat toisiaan ja viikonloput luovat pienen breikin. Matkustella ei oikein voi, edes kotimaassa. Tosin suomalaisilla oli kyllä kesälomat, jolloin ei korona kuulemma haitannut.

Itseäni hieman vaivaa ajatus, miten tästä vuorokausirytmiä muistuttavasta ajatusmallista pääsee turvallisesti irti. Nyt täytyisi osata rentoutua. Ehkäpä se täytyy tehdä tietoisesti, murtaa omat ajatuksen kahleet – omistautua perheelle, liikunnalle tai vaikka vain itselle – uudella ja paremmalla tavalla.

Joulu ja vuodenvaihde on myös kiittämisen aikaa. Samalla kun toivotan jäsenkunnalle oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, kiitän menneestä vuodesta. Levätään joulunpyhät kunnolla voimia keräten. Ja kun vuosi vaihtuu, olemme hyvää vauhtia menossa jälleen kohti valoa ja kevättä.

Teksti ja kuva: Lasse Laurikainen